PDF Archive

Easily share your PDF documents with your contacts, on the Web and Social Networks.

Share a file Manage my documents Convert Recover PDF Search Help Contact



4 MonikulttuuriTaukki .pdf


Original filename: 4_MonikulttuuriTaukki.pdf

This PDF 1.4 document has been generated by Adobe InDesign CC 2014 (Windows) / Adobe PDF Library 11.0, and has been sent on pdf-archive.com on 27/10/2015 at 15:37, from IP address 85.76.x.x. The current document download page has been viewed 764 times.
File size: 5.8 MB (9 pages).
Privacy: public file




Download original PDF file









Document preview


Nro 4/2015

Nro 4/2015

1

Sisältö

Toimituksen terveiset
Näinä monikulttuurisuuden aikoina ja pakolaiskriisin vallitessa Taukin
toimitus kokee vastuukseen pureutua tähän ajankohtaiseen aiheeseen
omalla tutulla tyylillään. Lahti -tason jännitteestä ollaan kuitenkin
kaukana, ja kiperiäkin kysymyksiä käsitellään huumorin kautta. Toimitus
on törmännyt kaikenlaisiin sängynalusmörköihin aikaisemminkin, mutta
saapuessamme juttuvinkin saaneina paikalle, kun kolmossivun tytöltä
repesi muutakin kuin levikset, oli kossu mennä väärään kurkkuun. Autekin
kansainvälisten suhteiden edistämiseksi palstatilaa siunaantui vihdoin,
jo pitkään kiltahuoneellamme pyörineelle, Intian vahvistukselle. Muuta
kirjallista sisältöä tarjoamme jälleen rajatusti, mutta eipä niitä kukaan
kuitenkaan lukisi. Ei ainakaan Intolla, koska kaikki jutut ovat suomeksi.
No, eipä niitä kutsuttu vujuillekaan. Jos yleinen mielipaha eskaloituu
pienimuotoiseksi mellakaksi, ei Sektori jää sanattomaksi perusteellisen
penkkipunnertamisen ja joukkojenhallinta harjoittelun ansiosta.
Päät ylhäällä pitäen.
Osapäivänatsi ja Raittiusintoilija

Kolmossivun tyttö on kerrankin
kakkosessa
2

3

Puheenjohtaja
Hei taisteluveljet!
Tämä on se kappale, jossa pitäisi yleensä herättää lukijan mielenkiinto. Minulle on se toisaalta
ihan sama, luetteko tätä vai ette. Jos ette, niin siinä tapauksessa voitte mennä takaisin imemään sitä
muumilimpparia. Jos luette, niin hyvä, ehkä opitte jotain yliopiston ulkopuolisestakin elämästä.
Jokainen meistä on varmaan ollut osana naisten keskustelua siitä, kuinka jälleen
lääkärikäynnillä lääkärinä oli oikea Channing Tatumin multikarnaatio tai joku muu
vastaava mikromuna. Tämän lääkärinhän oli tietenkin jälleen koiteltava rasvapannut läpi
mahdollisten kasvainten varalta. Kuinka noloa se onkaan, kun komea poika hiplailee tisuleja,
”minä kun en sitä edes pyytänyt”... Varmasti on noloa, eikä siinä ole mitään nautittavaa.
Itse voin rehellisesti kertoa, että se jos mikä on noloa ja nautinnollista samaan aikaan, kun
menet saksalaiseen lääkäriin mahakipua valittaen ja sinut ohjataan nätille naislääkärille.
Syyksihän tietenkin todetaan liian pitkä Zithromax -kuuri, minkä takia sinut määrätään
peräsuolen huuhteluun. Ja ai että sitä onnea kun huomaat, että toimenpiteen suorittaa
rontti 20 – vuotias harjoittelijatyttö Berliinistä. Berliiniläisethän ovat kuuluisan
Wondersexin keksijöitä (kvg eka video, mikä tulee vastaan). Tähän väliin sanottakoon,
että tyttö oli yksinkertaisesti ihan saatanan kaunis ja kertoi nimensä olevan Elisabeth.

TEK-terveiset
Moromoro,
tässä vaiheessa syksyä on aika muistuttaa taas vähän TEKistä ja miksi tuon lyhenteen pitäisi kuulua jokaisen
teekkarin elämään. TEK eli Tekniikan Akateemiset on diplomi-insinöörien ja vastaavan koulutuksen saaneiden
etu- ja palvelujärjestö. TEK tarjoaa paljon jäsenpalveluita, joista opiskelijajäsenet pääsevät nauttimaan ilmaiseksi:
ammattilehtiä ja oppaita (mm. Tekniikka ja Talous, Teekkarin Työkirja) - työsuhde- ja palkkaneuvontaa vakuutusturvaa työttömyyden ja työsuhteeseen liittyvien riskien varalta (mm. IAET-kassa, oikeusturva) - lukuisia
alennuksia (ks. www.jasenedut.fi).
Sittempä vielä muutama muistutus:
Valmistuville TEKin sivuilta vinkkejä (www.tek.fi/opiskelijat/valmistumassa), vaikka koulu loppuu niin ei mitään
hätää.
Muistithan hankkia kesätöistä työtodistuksen.
Kuulu liittoon. On tietoa, turvaa, neuvontaa, kivan pörröinen fiilis, alennuksia, jäseniltoja, oikeusturvaa ja tietenkin
CV ja työhakemus opastusta.
Tässäpä tämä. Wappuun ei ole enää pitkä aika. Voimia.

Elisabeth pyytää minua ottamaan housut pois ja istumaan nelinkontin tutkimuspöydälle.
Samalla hän ottaa Tohtori Sykerön aikakoneen näköiseen vehkeeseen liitetyn letkun ja balsamoi
sen pään edestakaisella liikkeellä. Tässä vaiheessa varmaan kaikille on pelin henki jo selvä.
Niin sitä vain, että kyllä siinä paatuneemmallakin homofoobikolla alkaa kaljupäinen
kostaja heräilemään, kun nätti tyttö työntää peräreikään hanaa, joka hoonaa sitä
kuuluisaa kädenlämpöistä vettä ahteriin. Samalla tietenkin tämä ”seremonia” vaati
sen, että tyttö hellästi hieroo sinua navan alta, jotta letku liikkuisi sutjakkaammin.
Tietenkin huomattuasi, että nautintonakkisi hakkaa napasi lähellä olevaa Elisabethin kättä, on
kaikki jo myöhäistä. Iloisen valkoinen neste on Elisabethin kädellä, mahallasi ja pöydällä. Minkäs
tässä vaiheessa enää teet, kuin pyydät nöyrästi anteeksi: ”Entschuldige mich”. Jatkatte hommat
loppuun ja lähdette kotiin. Tästäkin huvista sai maksaa saman taksan kuin amsterdamilaisesta
ilotytöstä, vartti ja kolmekymppiä. Riippuen tosin paljolti siitä, kuka tekee ja kenelle.

TEK kiltayhdyshenkilö
Lauri Tyyskä
050 5242107
lauri.tyyska[ät]student.tut.fi

Tämän ”accidentin” jälkeen suosittelen suolihuuhtelua
kaikille ihmisille, sukupuoleen tai seksuaaliseen
suuntautuneisuuteen katsomatta. Nimittäin koen
peräsuolenhuuhtelun
olevan
niin
häiriintynyt
ja miellyttävä prosessi, että ajattelin perustaa
yrityksen, jonka työntekijöitä ovat kauniit ja
komeat tytöt sekä pojat ja jonka yritysideana on
ainoastaan tehdä suolihuuhteluja. Menestys on taattu.
Ystävällisin terveisin
T.K.

4

5

Fuksien näkökulma
Hejssan kaikki hassut ja hauskat opiskelijatoverit!
Mua ja Lihavaa Fuksia pyydettiin kirjoittamaan joku säälittävä
juttu tänne kuinka eeppistä on olla fuksi. Noh, nyt me
kirjoitetaan, vikana yönä ennen deadlinea, muiden tehtävien
painaessa päälle, säälittävillä kielellisillä lahjoilla. Nauttikaa.

Aamu koitti ja niin varmaan jokin luentokin. Itsehän en päässyt
paikalle. Ilmiselvästi herätyskellon syy. Keskiviikkoilta taas
sujui leppoisasti rastikierroksen merkeissä. Alkoholittoman
sellaisen. Pompoteltiin palloa, kierittiin kampusareenan
rinnettä alas ja laulettiin lauluja. Väkerrettiin insinöörityön
taidonnäyte tuolitornin muodossa. Se OLI hieno, korkeakin!
Joku sitäkin korkeampi voima vain puuttui peliin 10
sekuntia ennen ajan loppua, sijoita tähän monta kirosanaa.
Yllätys, yllätys, torstai alkoi taas luennolla. Myöhemmin
päivällä pistettiin kuitenkin suu makeaksi lettujen
muodossa. Lähdimme ryhmittäin pubirundille ja monen
monta uutta enemmän ja vähemmän räkäisempää paikkaa
tulikin koluttua läpi. Ihan mukavaa. Biljardi ei kyllä ollut
sitä. Se oli kamalaa. Oon huono. :( Lihava Fuksi on hyvä.
:) Viimeisen pubin jälkeen päätimme suunnata askeleemme
MIKin saunalle. Yöllä löysimme itsemme taas killalta,
opettelimme uuden juomapelin, siinä sai juoda paljon
jos oli tosi huono, mukavaa. Aamuyöllä kierin kotiin
nukkumaan. Perjantai menikin siinä, nukkuessa. Joku
ehkä teki jotain? Joku myös huomaa ehkä, että ajatukset
vaeltavat tälläkin hetkellä sängyn puolelle, nukkumaan
siis.. Tai tekemään huomisen tehtäviä. Kirosana. Moi.

Oli kaunis maanantaiaamu. Tuskanhiki virraten ja kädet
täristen ryömin Hervantaa kohden. Puoli vuotta kestäneen
sluibailun oli nyt määrä loppua ja koulunpenkki kutsui
jälleen. Vatsassa myllersi, en sitten tiedä oliko se jännitystä
vai
edellisillan
kesäloman
läksiäisbileiden
rippeet.
Olin jo valmiiksi vähän myöhässä eikä sisäinen
paikannusjärjestelmäni lähtenyt millään käyntiin, joten päädyin
seuraamaan yhtä eksyneen näköistä ihmismassaa, onnistuneesti.
Käteeni työnnettiin Tamppi ja toivotettiin samalla tervetulleeksi,
useaan otteeseen. Täällä opiskelu olisi kuulemma kivaa.
Avajaisluennon
jälkeen
siirryimme
Autekin
omaan
fuksitilaisuuteen. Saliin astuessani säikähdin nakkikansan
määrää, uskon saman tapahtuneen myös kyseisen sukupuolen
edustajille, heh. Tutorit yrittivät heti alkuun hämätä meitä
esityksellään; terkkuja vaan, ei mennyt läpi. Kokista jaettiin
myös reilusti, ei kylläkään allekirjoittaneelle, pyh. Tilaisuuden
jälkeen jakaannuimme tutor-ryhmiin ja pääsimme leikkimään
perinteisesti AA-kerhon kokousta, hei vaan kaikki Penat ja
Erkit! Loppupäivän kiertelimme kampusta ja yritimme tutustua
toisiimme. Etunurtsikin tuli korkattua heti ekana iltapäivänä.
Illalla innokkaimmat tulivat pelaamaan beachia ja
sosialisoitumaan.
Muutamat
viskoivat
pingispalloja
punaisiin kuppeihin ja itse hämmästelin vieressä.
En vielä silloin osannut aavistaakkaan kuinka hyviä
ystäviä minusta ja tästä huikeasta pelistä tulisikaan.

6

Tiistai jatkui samoilla linjoilla päivän osalta:
luentoa ja tutustumista niin ihmisiin kuin
tiloihinkin. Illemmalle meille oli kuitenkin
suunniteltu erilaista hauskaa: beach partyt.
Chillasimme ja suoritimme vaikka minkämoisia
tehtäviä ihmispyramideista vergin (ja ehkä
vähän muunkin..) juomiseen, unohtamatta
vähintäänkin erittäin häiritsevältä näyttänyttä
banaaninsyöntikilpailua. Tässä välissä voidaan
antaa valtaisat aplodit meidän omalle joukkueelle,
kakkossija ja pieni valkkaripullo oli ihan mukava
piristys jo muutenkin hyvin vauhtiin lähteneeseen
iltaan. ;) Porukalla vaapuimme Cupolaan the
Ekoihin Bileisiin ja olimme valmiita näyttämään
taitomme tanssilattialla (not). Muutaman
juoman, kyynerpääniskun ja uuden tuttavuuden
jälkeen päätimme kuitenkin siirtyä kiltahuoneen
suojiin. Sitten pelasin ehkä muutaman beer
bongin liikaa (tai liian vähän, miten asian nyt
haluaakaan nähdä). Ei siitä illasta sen enempää.

Kuluvan syksyn aikana Autekin
fuksi-ihmiset ovat vain vetäneet
hirsiä ja kaivelleet nenää.

Parhain terveisin
Minä ja Lihava Fuksi

7

Pakolaisen haastis
I am starting my 3rd year in Finland, so I do have something to say about the different things I have experienced and
the people I have met.
Let’s start with an image attached. Well this is one of my favorites, because on that night I learnt how to tackle a
person who might be trying to intimidate me. I always admire the level of detail he tried to keep in his not so well
drawn picture.

Now about Finland. I have a love
hate relation with it. I love the nature
but I prefer Indian food. I fail to
understand their complaining about
the short summer or the darkness.
I love snow and I am learning to
skate. I also love the fact that in
Finland you have four season and you
get enough of them to enjoy them.

I love the student culture to which I was
introduced here. Firstly I was surprised
when I came to know that I am free to
choose whatever courses I want. Then
I got excited that they sell beer in the
guild room. Now the people I met in
the guild are okay. They seem to like
to keep discussion short and I am that
kind of person myself. When I started,
I had the choice of getting into Autek
or Kork. The sole reason I chose Autek
was because of the PS console they
have and am glad that I chose Autek
as I am getting better at console games
(FIFA,NHL) and maybe in beer pong.
I was asked to tell you how much I
played beer pong. Well, I came up
with a way to explain my skills of
drawing and beer pong in a single
picture. NOTE: I am better (in both)
when I have some beer, one to be exact.

Let me tell you why I love living in Tampere. I like how the
student culture includes lot of activities which help students
like me to adjust to the huge cultural and environmental
change we go through. I especially admire super-duper
internet connection which I get in school and in home which
makes life so much easier when talking to family/friends or
watching videos …. YouTube videos, yes, only YouTube
videos. I have met some great people outside school and
of varying kind. They seem to have a different approach
to take things and they gave me the recipe of making my
own drink for wappu. It was horrible. If you managed just
check out the pictures as I usually do with this magazine,
or didnt have the time to read them all, here is a summary:
-Finland is awesome.
-Student culture in tty is amazing
-Played lots of Beer pong.
-Autek is the Best guild .
-#NOHOME #NORACISM
- THANK YOU COME AGAIN!!!!

8

9

Kiltaesittelyvideo

Coming soon...

10

11

Kappro
Kirjoittelun Kapproseikkauluista olisi voinut antaa jäsenistön vastuulle, mutta Pertti Kurikan nimipäivien, Sisujengin,
Aki Linnanahteen ja muiden julkkiskehvareiden innoittamana koin sellaisen ”EIKU MINÄ ITE” –hetken ja aloin
rääpimään tavaraa näytölle. Itse saavuin Keskisuomen ghettoon noin duunarin työpäivää myöhemmin kuin fuksit,
ja reissun aikana tuli vedettyä muutakin kuin käteen, joten osa tarinasta on rakennettava huhupuheiden varaan.

Suorittamisen
tasossa
tipahdettiin
”Strömsö”
–kohdan
kriteereistä heti alkuun, kun puolet fuksi-ihmisistä potivat
etanolikoomaa,
viime
Taukissakin
palstatilaa
saaneessa,
residenssissä. Varsinaiseen paniikkiin ei ollut aihetta, sillä
tunnetusti junalla pääsee ja hevoselta saa #VaiMitenSeNytMeni.

Jatkopaikaksi oli järkätty joku kolmen
markan Pirkkahalli, joka epäilytti
konseptina jo lähtökohtaisesti. Eikä
siinä vielä kaikki, vaan paikalle
saatu artistikollaasi esitteli itsensä
heti alkuun nimellä Lihamyrsky.
Ilmaisu olisi ollut luontevampi ehkä
jonkun Tesomalaisen, kebab –eläimen
paljottaismyyntiin
liikeideansa
perustavan,
ravitsemusliikkeen
menussa, mutta kai sillä nimellä paidatta
esiintyvän lakupekkaduonkin brändää
tarvittaessa.
Allekirjoittanutkin
on
välillä
kummastellut
hiphopkulttuurille ominaista piirrettä,
jossa keikkapaikalle ei ilmestykään
yksittäinen artisti, vaan runsaslukuinen
delegaatio liian suurissa lippalakeissa.
Tälle on aivan luonnollinen selitys,
sillä toisen radiosoittoa saavan
kappaleen tekeminen on tunnetusti
kinkkistä puuhaa, ja moni artisti jääkin
siihen one hit wonderiin, joten ukkoja
tarvitaan lavalle minibussillinen, jotta
saadaan täyspitkä keikka vedettyä.

12

Erinäisen logistisen sekoilun
päätteeksi saimme opintoneuvojan
kanssa
tilaisuuden
maistaa
nuoruuden lähteestä, eli suorittaa
paluumatka
fuksibussilla.
Meheväksi mavetetun peppuni
hamutessa ensimmäistä vapaata
istuinta, joku hihkaisi ”varo sitä
torakkaa”. Epäuskoisena aloin
tutkia löytämääni muovirasiaa,
ja sieltä parin ranskanperunan
seasta tosiaan kurkki torakka.
Itse pokkasin turhin ostos –
kilpailun voiton kotiin aikanaan
eriskummallisella
veistoksella,
joten tässä kohtaa on todettava että
tuore sukupolvi veti ainakin tämän
kohteen suuremmalla sydämellä.
Opintoneuvojan
reivatessa
villisti
linjabiilin
peräosissä,
keskityin ihmettelemään tätä
luontokappaletta ja kieltäytymään
aktiivisesti viinanjuontikilpailuista.
Tämä ei ollut saman kaliiberin
otus,
kuin
mihin
olen
maailmanmatkoillani aikaisemmin
törmännyt,
ja
jonka
voisi
sokeampi sekoittaa kotimaiseen
kovakuoriaiseen, vaan kyseessä
oli
puolitoista
pikkusormea
pitkä pahaperse. Hyi vittu.

Kotoisalle kampukselle rantautumisen jälkeen ajoneuvosta
kannettiin teekkariperäisen jätteen lisäksi mikro, multasäkki
ja Valtteri. Vetelyysjärjestyksessä. Kiltajatkoille koitettiin
antaa tekohengitystä, mutta huutoomme vastattiin anne–nuken
elkein. Ei sillä, että olisin päässyt materiaalin pikatenttiin, mutta
näin se viimeinen naula jäi iskemättä arkkuun. Tai otsaan.

13

14

15

16


Related documents


4 monikulttuuritaukki
rooman tasavallan ajan l hteet
ota 3000 laina tekstiviesti vippi1831
5 t ll v rien t htien alla
nrc 512 kokouspoytakirja
inferno 2012 6 herranen 3 1


Related keywords