Työväenliikkeen ratkaisun hetket (PDF)

Työväenliikkeen ratkaisun hetket (julk. Uudenmaan Näköala 3/2015)
Sosiaalidemokraattien kansoittamassa ay-liikkeessä ei kaikki ole kohdallaan. Sosiaalidemokratiassa,
reformeissa ja ay-demareissa ei sinänsä ole mitään pahasti vialla, mutta jos ammattiyhdistysliikkeessä
johtajat valitaan kabinettipäätöksillä ja puoluekirjalla, tulee rivijäsenen, työläisen, kysyä, onko olemassa
todellista edunvalvontaa jossa jäsenen ääntä oikeasti kuultaisiin. Tai onko useasti hallituksessa istunut
puolue kykenevä sanelemaan myös ay-politiikkaa tehden varsinkin SAK:n kautta hyvinkin konservatiivisia
uudistuksia. Viimeisin SAK:n hallitukselle tarjoama ”kriisisopimus” tarjosi suoria heikennyksiä palkansaajille.
Vasemmistoliitto taas haluaa taistella omista palkoistaan johtoportaassa tehden epäedullisia sopimuksia
työväenluokan kannalta, vaikka tarkoituksena olisikin ajaa jonkinlaista sosialismia nykyiseen
talousjärjestelmään.
Tilanteen on synnyttänyt ay-johtajien läheisyys valtarakenteeseen. Pelko siitä, että voimme
oikeasti kaataa koko hallitsevan luokan ja kapitalistisen järjestelmän. Joskus vielä toverit Suomessa, ja
ympäri maailmaa, vaativat vallankumousta ja työläisten itsehallintoa. Miten ay-liike käpertyi itseensä,
sisäisiin valtataisteluihin ja kadotti kosketuspintansa luokkasotaan – tukahdutti työväenluokan kapinan?
Ehkäpä demarien aikaansaamat reformit yhteiskunnassa synnyttivät etuoikeutetun työläisportaan,
hyvinvoivan keskiluokan joka nauttii elintasostaan, tiedostaen tai tiedostamattaan, että vain äärimmäinen
pahoinvointi toisaalla mahdollistaa ”pohjoismaisen ihmeen”.
Työväenluokan on synnytettävä avoin konflikti hallitsevan luokan kanssa – vain siten voimme
saada yhteisrintaman aikaiseksi. Ammattiliitoilla on moraalinen velvollisuus käydä työtaistelutoimiin
hallituksen leikkauksia vastaan. Emme saa unohtaa vaatimuksiamme edes hallitusten vaihtuessa, sillä
valtiot eivät ole työläisten ystäviä. On luotava vahvoja ammattiosastoja joiden toiminta pyrkii kattamaan
ison osan työläisten virkistäytymis- ja poliittisesta toiminnasta. Itsehallintoa pitää aktiivisesti harjoitella,
jotta tullessamme avoimeen konfliktiin voimme jokainen toimia yleislakko-kaaderina ja tukea tovereina
toisiamme.
Pamin valtuutettuna yritän radikalisoida omaa ammattiliittoani jakamalla näkemyksiäni ja
edistämällä konkreettisesti jäsendemokratiaa valtuuston aloitteilla, sekä painostamalla johtoa myös
julkisesti. Tätä teemme myös Pamin sisälle perustetun Liitto X-kollektiivin kanssa. Se perustettiin kesän
liittokokouksessa valvomaan jäsendemokratian kehitystä ja liittokokouksessa päätettyjä linjauksia, joista
erityisesti haluaisin nostaa esiin edistyksellisen tavoiteohjelman, jossa Pam haluaa murtaa
työnantajahegemonian. Yhdessä haluamme murhata myös oikeistohegemonian.
Meillä on avaimet voittoon tekemällä ay-liikkeestä taisteleva, yleislakkoa uhkana ja keinona
käyttävä vaikuttaja, jonka kanssa ei neuvotella vaan joka sanelee, jos vain haluamme sitä. Nyt on
terästettävä näkemyksiämme vastarinnasta.
Liitossani käytävien valtakunnallisten yritysten luottamusmiesvaalien aikana pamilaisella
perheellä onkin mahdollisuus käyttää sitä aitoa jäsendemokratiaa ja valita suunta tulevaisuuden
ammattiliitolle. Johtajavalintoihin emme enää voi tällä kaudella puuttua, mutta kentän aktiivit voimme
valita niin, että luottamusmiehet oikeasti ovat taistelevia työväenaktiiveja.
Yleislakko nyt!
Niko Ravattinen
Pamin valtuutettu