Joukkorahoitus Selonteko 2014 JF HV (PDF)

Joukkorahoitus – Selonteko 2014
Jonas Forss
Heikki Vehmas

Tiivistelmä
Joukkorahoitus on maailman nopeimmin kasvava menetelmä rahoittaa mitä erilaisimpia
projekteja innovaatioyritysten, teknologian ja kulttuurin saralla. Joukkorahoituksessa
vedotaan suureen määrään ihmisiä, joille projektien ideat esitellään tietoverkkojen
välityksellä. Ihmiset voivat halutessaan rahoittaa arvostamiaan projekteja verrattain
pienillä summilla, joista muodostuu varteenotettava rahoituspohja suurillekin projekteille.
Projektit antavat useimmiten rahoittajille vastikkeita, jotka voivat olla tuotteita, palveluita
tai elämyksiä. Ulkomailla joukkorahoitus on jo saavuttanut merkittävää jalansijaa ja sen
avulla on toteutettu kymmeniätuhansia projekteja miljardeilla euroilla. Suomessa se on yhä
verrattain uusi ja tuntematon rahoitusmuoto, ja se on kohdannut haasteita vallitsevan
rahankeräystä koskevan lainsäädännön ja sen tulkinnan puitteissa. Olemme tässä
selvityksessä pyrkineet esittelemään joukkorahoituksen eri muodot mahdollisimman
selkeästi sekä tuomaan esiin rahoitusmuodon kohtaamia haasteita ja sen suomia
mahdollisuuksia Suomessa.

2

Tekijät
Jonas Forss on innovaatioyrittäjä, keksijä ja koneinsinööri. Hänellä on laaja kokemus
tuotekehityshankkeista ja projektijohtamisesta korkean teknologian parissa.
Heikki Vehmas on pitkän linjan pelinkehittäjä vuodesta 2001. Vuodesta 2010 lähtien hän
on toiminut pelialan startup-yrittäjänä ja taiteellisena johtajana.

3

Sisällysluettelo

1

Johdanto

5

2

Keskeisiä käsitteitä

6

3

Mitä joukkorahoitus on?

7

4

Miksi joukkorahoitusta tarvitaan?

8

5

Miten joukkorahoitus toimii?

11

6

Joukkorahoituksen haasteet Suomessa

15

7

Ideoita joukkorahoituksen käyttöönottoon

18

8

Yhteenveto

19

9

Kiitokset

20

10

Lähteet

21

4

1

Johdanto

Tämän selonteon tarkoitus on luoda yleiskatsaus joukkorahoituksen periaatteisiin, vertailla
toteutuneita käytäntöjä maailmalla, tutkia mahdollisia haasteita sekä luoda näköaloja
menetelmän tulevaisuuteen Suomessa.

Nykyinen rahankeräyslaki haittaa merkittävästi joukkorahoituksen kaltaisia uusia
rahoituskäytäntöjä,[1][2][3] jotka ovat jo vakiintumassa muissa maissa. Mikäli Suomen
käytäntöjä ei uudisteta, maan kyky tuottaa uusia innovaatioita vaarantuu.

Yksistään maailman suurin joukkorahoituksen välityspalvelu on viiden toimintavuotensa
aikana välittänyt jo yli miljardi dollaria tukijoilta erilaisille innovatiivisille projekteille. [4]
Nämä projektit ovat synnyttäneet lukuisia uusia ja menestyksekkäitä yrityksiä, tuotteita ja
taidetta, ja ne ovat vaikuttaneet kotimaidensa kulttuurin monipuolisuuteen,
bruttokansantuotteeseen ja verotuloihin positiivisella tavalla.

5

2

Keskeisiä käsitteitä
Joukkorahoitus (crowdfunding)
Uudenlainen rahoitusmenetelmä, jossa tietoverkon välityksellä esitellään ja
kerätään rahaa erilaisille projekteille.
Välittäjäpalvelu (funding platform)
Joukkorahoituksen mahdollistavat verkkopalvelut, jotka saattavat projektin
järjestäjät ja tukijat yhteen.
Projektin toteuttaja (project manager)
Yksi tai useampi yksityishenkilö, yhteisö
joukkorahoitusta.

tai

yritys,

joka

hakee

Tukija (backer, supporter)
Yksityishenkilö, yhteisö tai yritys, joka päättää tukea joukkorahoitettavaa
projektia.
Rahoitustavoite (funding goal)
Projektille ennalta asetettu rahoitustavoite: vähimmäissumma, jolla projekti
voidaan toteuttaa.
Rahoituslupaus (pledge)
Tukijan antama tiettyä rahamäärää vastaava lupaus, joka lunastetaan jos
projekti saavuttaa rahoitustavoitteensa.
Vastike (reward)
Rahoituslupausta arvoltaan vastaava tuote, palvelu tai elämys, jonka
projektin toteuttaja lupaa tukijalle.

6

3

Mitä joukkorahoitus on?

Joukkorahoitus on maailman nopeimmin kasvava rahoitusmuoto.[5] Joukkorahoituksen
perusajatus on ohjata lukuisten tukijoiden yhteistyönä keräämät varat sosiaalisen median
välityksellä henkilöiden tai organisaatioiden hankkeisiin. Rahoitus kerätään tukijoilta
varhaisessa vaiheessa, kun projektilla on osoittaa potentiaalinsa, mutta siltä puuttuu vielä
varat toteuttaa projekti. Käytännössä projektilla on julkistusvaiheessa oltava jonkin verran
konkreettista näytettävää, esim. prototyyppi, esittelyvideo, budjetti ja toimintasuunnitelma,
jonka puitteissa uudet ideat on määrä toteuttaa.[6]

Maailmalta löytyy jo lukuisia esimerkkejä projekteista, joissa startup-yritykset,
kulttuurihankkeet ym. ovat keränneet tarvitsemansa rahoituspohjan joukkorahoituksen
avulla. Käytännön tasolla projektit ovat olleet esimerkiksi uudenlaisia ohjelmistoja, laitteita,
energiateknisiä ratkaisuja, 3D-tulostimia ja skannereita, oppikirjoja, elokuvia,
tietokonepelejä jne.[7]

Joukkorahoitusta on toteutettu läpi joukkoviestinten historian eri muodoissa – esimerkiksi
Yhdysvaltojen Vapaudenpatsaan rakentamisesta puuttuneet varat saatiin Joseph Pulitzerin
toimesta kerättyä laajamittaisten lehti-ilmoitusten avulla.[8] Joukkorahoituksen
hyödyntäminen laajassa mittakaavassa on kuitenkin ollut mahdollista vasta nykyaikaisen,
kansainvälisen ja välittömän tiedonsiirron myötä.

Käsitteellisellä tasolla joukkorahoitus poikkeaa perinteisestä rahankeräyksestä sikäli, että
jälkimmäisessä on lähtökohtana pelkästään yleishyödyllinen ja hyväntekeväisyyteen
tähtäävä toiminta, jota säännellään rahankeräyslaissa ja valvotaan poliisihallituksen
toimesta.[9] Joukkorahoituksen avulla voidaan tukea myös yksityisiä hankkeita, joiden
toteutumisesta ei yleensä anneta takeita, mutta joissa pääsääntöisesti tukijat odottavat
saavansa hankkeista jonkinlaista vastiketta. Näin ollen joukkorahoitus on luonteeltaan
rinnastettavissa riskisijoittamiseen, vaikka riskit yksittäisille osallistujille jäävätkin varsin
pieniksi.[10] Lisäksi joukkorahoituksen etuna on, etteivät rahoituslupaukset sido tukijoita,
mikäli projekti ei saavuta tavoitettaan.

Päällekkäisyyttä perinteisen rahankeräyksen kanssa esiintyy hiukan, koska
joukkorahoitettavia projekteja voidaan periaatteessa myös tukea ilman että tukija odottaa
saavansa antamalleen rahalle vastiketta. Joukkorahoituksen lakitekninen asema Suomessa
on täten edelleen epäselvä vuoden 2014 alussa.[1] [11]

7

4

Miksi joukkorahoitusta tarvitaan?

Uusien innovaatioiden mahdollistaminen
Joukkorahoitus ajatuksen ytimessä on mahdollistaa rahoitus uusille tuoteideoille,
innovaatioille sekä kulttuuriteoille. Sen etuihin verrattuna perinteisiin rahoitusmalleihin
kuuluu muun muassa:
Paremmat edellytykset uusille toimijoille
Aiemmissa sijoitusmalleissa keksijöille ja kulttuurituottajille on ollut
riskialtista kertoa uusista ideoistaan yksittäisille tahoille, kuten sijoittajille ja
tuotantoyrityksille, sillä ne ovat voineet pahimmassa tapauksessa hyödyntää
uuden idean itse jättäen alkuperäisen kehittäjän vailla korvausta.
Joukkorahoitus mahdollistaa suoran ja verrattain nopean rahoituksen uusille
innovaatioille,
jolloin
perinteisten
yhteistyökumppanien
sekä
immateriaalioikeuksien hankkimiseen liittyvät hankaluudet ja suuret
aloituskustannukset voidaan ohittaa.[6]
Pienemmät riskit kaikille osapuolille
Joukkorahoitus pienentää riskiä niin sijoittajan kuin kehittäjänkin
näkökulmasta, koska kehittäjän ei tarvitse sitoa projektiin omaa
varallisuuttaan. Tukijoiden kannalta yksittäiset rahoituslupaukset voivat olla
hyvinkin pieniä, tyypillisesti murto-osia perinteisistä yrityssijoituksista.
Lisäksi tukijat saavat rahansa takaisin, mikäli ennalta asetettu tavoite ei täyty
rahoituskierroksen aikana.[10]
Uusien markkinoiden löytyminen
Joukkorahoituksen avulla on mahdollista luodata kysyntää hyvinkin
erikoisille tuotteille, joilla ei vielä ole olemassa vakiintuneita markkinoita. Se
toimii siis sellaisenaan markkinatutkimuksena sekä ennakkomyyntinä, jossa
innostuneet tukijat myös usein levittävät tietoa tuotteista sosiaalisen median
kautta. Paljon tukea saanut projekti osoittautuu kannattavaksi jo ennen
investointeja markkinointiin, tuotekehitykseen ja tuotantoon. Näihin
saatetaan perinteisessä teollisuudessa hukata paljonkin resursseja, mikäli
kehitetty tuote ei menestykään.[12]

8

Tuoreiden teknologioiden hyödyntäminen
Internet on mahdollistanut nopean ja selkeän kommunikaation, minkä siivittämänä myös
ideat leviävät yhä nopeammin. Moni hyvä idea jää kuitenkin toteuttamatta ilman riittävää
rahoitusta, joka on perusedellytys ideoiden tuotteistamiseksi.[6]

Perinteisesti yritystoimintaa aloitettaessa on sijoittajia etsitty ensisijaisesti suhteiden avulla
nykyistä pienemmistä verkostoista. Lisäksi sijoitukset ovat yleensä olleet kooltaan suuria ja
ovat edellyttäneet rahoitusta hakevan yrityksen tarjoavan vastikkeeksi osakkeitaan.
Nopeutuva kommunikaatio on kuitenkin muuttamassa asetelmia suuntaan, jossa suosiota ja
tukea hyville ideoille voi kerätä suurelta yleisöltä ympäri maailmaa pienellä vaivalla,
kunhan ideat ovat tarpeeksi hyviä.

Joukkorahoitus mahdollistaa aiempia sijoituskäytäntöjä demokraattisemman ja
täsmällisemmän resurssien hyödyntämisen. Rahoituspäätökseen osallistuu merkittävästi
suurempi määrä ihmisiä kuin yksittäisten sijoittajien tai pankkilainojen kohdalla. Ison
joukon tuki osoittaa lisäksi investoinnin luoman tuotteen tai projektin kysynnän
etukäteen.[12]

Tiedonsiirron tehostuminen tuo mukanaan mahdollisuuden lisätä taloudellisen toiminnan
läpinäkyvyyttä. Joukkorahoituksen lähtökohtana on peittelemätön julkisuus projektien
ideaan ja sisältöön liittyen, koska ihmisten luottamus on voitettava ennen kuin heiltä voi
odottaa rahoituslupauksia.

Suomen kilpailukyvyn parantaminen
Joukkorahoitus on syntymänsä jälkeen levinnyt maailmalla kulovalkean tavoin. Samalla kun
Venture Capital -tyyppinen, suuren riskin pääomasijoittaminen uusien yritysten
rahoittamiseksi on viime vuosina vähentynyt[18], on joukkorahoitus vuosien 2009 ja 2012
välillä kasvanut jopa 524 prosenttia.[17]

Joukkorahoituksen avulla on jo rahoitettu tuhansia projekteja noin 5 miljardilla dollarilla
vuonna 2013 – uusien ideoiden ympärille on luotu jopa tuhansia uusia yrityksiä ja
työpaikkoja.[5]

9