PDF Archive

Easily share your PDF documents with your contacts, on the Web and Social Networks.

Share a file Manage my documents Convert Recover PDF Search Help Contact



iltalehti 20160921 .pdf



Original filename: iltalehti-20160921.pdf

This PDF 1.4 document has been generated by pdftk 2.02 - www.pdftk.com / GPL Ghostscript 9.18, and has been sent on pdf-archive.com on 21/09/2016 at 11:04, from IP address 37.219.x.x. The current document download page has been viewed 298 times.
File size: 21.4 MB (44 pages).
Privacy: public file




Download original PDF file









Document preview


Nuori nainen suunnitteli

JOUKKOSURMAA
KOULUUN

Näin asuvat
FLORIDAN
SUOMALAISJULKKIKSET
24

6

POLIISI :
EPÄILEE

KESKIVIIKKO 21.9.2016 Hinta 1,60 €

Osta Iltalehden kanssa: Ilona & Hyvä olo 5,50 €, Kekkonen 5,50 €

Brad Pitt ja Angelina Jolie

UNELMAPARI
EROAA!
28

Hurjat
huhut
syistä
vellovat

7
VINKKIA
’OLEN
UUSNATSI
PAREMPAAN
OLLUT
TANAAN
NOITA’
OIKEUDEN ETEEN arkiruokaan
Ruotsi kukisti hurjasti taistelleen Leijonat
Erikoishaastattelu:

Anne Berner

Asema-aukion

9

18

2

Esitetään
vangittavaksi

025130-16-38/A
N:o 220
l Hinta
1,60 euroa (sis. alv.)
025130 - 1638
Pal.vko
2016-38

+!4;>B80"FIEGDD! #O^NQt

JATKOPAIKKA VAATII JO IHMEEN

32

Uutiset

KERRO
MEILLE
UUTINEN

13322

Anne Berner: ”O
Erikoishaastattelu
Ministeri Anne
Berner kiistää
Deloitte-yhteyksiensä
vaikuttaneen Finaviakorvaussotkuun
millään tavalla.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner
(kesk) istuu tiistaina
ministeriönsä puolipimeässä ruokalassa.

Viereisestä kokoustilasta
kuuluu työpaikkajumppalaisten musiikki ja puheensorina. Vain tunti aikaisemmin Berner on kertonut samaisessa huoneessa
medialle hallituksen liikennekaarihankkeesta.
Edellisiltana Berner oli
puolestaan julkaissut nettisivuillaan blogin otsikolla ”Totuus ei pala tulessakaan”. Se ei kuitenkaan
käsitellyt liikennekaarta
tai muita hallituksen kärkihankkeita, vaan Finavian johdannaisjärjestelyjä,
jotka ovat olleet Bernerin
riesana jo viime vuodesta
lähtien.
Kirjoituksessaan Berner kiisti julkisuudessa
olleiden useiden Deloitteyhteyksiensä vaikuttaneen
millään tavalla Finavian ja
tilintarkastusyhtiö Deloitten solmimaan salaiseen
sopimukseen, jossa luovuttiin vahingonkorvauskanteista Deloittea vastaan.
Berner itse vastaa Finavian omistajaohjauksesta.
Eivätkö tällaiset kaveruussuhteet kuitenkin
näytä hieman epäilyttäviltä, jos esimerkiksi
istut saman säätiön hallituksessa Deloitten entisen toimitusjohtajan
Teppo Rantasen kanssa?
– Mutta kun ne eivät ole
kaveruussuhteita. Ei me
nähdä kuin niissä hallituksen kokouksissa, kuten
näen lukuisia muitakin ihmisiä.
– En ole tuntenut häntä
(Rantanen) ennen kuin
sain kutsun hallitukseen.

”Ei pidä paikkaansa”
Finavian hallituksen entinen puheenjohtaja Riitta
Tiuraniemi syytti viime
viikolla Berneriä painostuksesta ja siitä, että ylimääräisen yhtiökokouksen koolle kutsumisen ja
vahingonkorvauskanteiden
nostamisen sijaan hänelle
annettiin ministeriön neuvottelema sovintosopimus,
ja käskettiin viedä se Finavian hallituksen hyväk-

Haluaisin
nähdä
Suomen
valtiona, jossa
ihminen on
syytön kunnes
toisin
todistetaan.
ANNE BERNER

syttäväksi.
Tiuraniemi antoi ymmärtää, että toimenpiteen
takana olisi ollut juuri Berner.
– Se ei pidä paikkaansa,
ei ihan oikeasti. En ole
edes nähnyt sopimusta kokonaan, enkä haluakaan.
Tällaisten sopimusten pitää olla puhtaasti oikeutta
käyvien osapuolien välisiä,
eli Deloitten ja Finavian.
– En tiedä, onko sopimus
käynyt täällä ministeriön
virkamiehillä, mutta minun luonani se ei ole käynyt.
Miksi sovintosopimus
on määritelty salaiseksi?
– Usein kun on nostettu
iso kanne, siellä on paljon
yksityiskohtaista tietoa.
Luulen, että Finavian osalta on tärkeää, että kun ja
jos Finavia mahdollisesti
käy tulevaisuudessa vielä
oikeutta, on hyvä etteivät
yksityiskohdat ole julkisia.
Ja jo nyt ollaan häilyvällä
rajalla, kykeneekö Finavia
käymään riittävän hyvin
oikeutta.

Asemasota
Berner ja Tiuraniemi ovat
käyneet
julkisuudessa
tiukkaa asemasotataistelua, jossa kumpikaan ei
ole liikahtanut poteroistaan: Berner on vedonnut
Finavian hallituksen tehneen ristiriitaisia päätöksiä, Tiuraniemen mukaan
näin ei ole tapahtunut.
– Minun näkemykseni
mukaan ne ovat ristiriitaisia päätöksiä, sillä maaliskuisen ja syyskuisen päätöksen välillä ei käytän-

nössä syntynyt uutta tietoa
kokousten välillä.
Berner muistuttaa, että
syyskuussa kolme Finavian hallituksen jäsentä jätti
eriävän kannan kanteiden
nostamisen osalta.
– Ja yhden eriävän kannan perustelu oli juuri se,
että ei ole syntynyt lisää
tietoa.
Berner listaa asioita, joita Finavian hallitus jätti
tekemättä kun se selvitteli
yhtiön edellisen johdon tekemiä johdannaiskauppo-

ja, joista aiheutui 34 miljoonan euron tappiot.
– Ei pyydetty poliisia tutkimaan asiaa, ei pyydetty
Finanssivalvonnalta analyysia siitä onko pankkien
toiminta ollut lainmukaista. Nyt ne on tehty.

”Ei kivaa”
Berner myöntää olleensa
asiassa tiukkana, välittämättä mitä muut siitä
ajattelevat.
– Kyllä mä varmasti olen
ollut noita, koska olen

ollut systemaattisen johdonmukainen kaikille osapuolille – myös hallituksen
puheenjohtajalle.
– Minulle tämä ei ole
henkilökohtaista. Minulle on tärkeää nukkumaan
mennessä tietää, että olen
hoitanut kaiken by the
book ja koko ammattitaitoni hyödyntäen – oltiin siitä ammattitaidosta sitten
mitä mieltä tahansa.
Berner sanoo, että viime
aikojen julkinen hiillostus
ja erovaatimuspuheet ovat

niin sanotusti tehneet tehtävänsä.
– En voi sanoa, että tämä tuntuisi kivalta ja olisi
kannustavaa. Uskon, että
jokainen ihminen tarvitsee myös kannustusta ollakseen parhaimmillaan
töissä.
– Haluaisin myös nähdä
Suomen valtiona, jossa ihminen on syytön kunnes
toisin todistetaan.
TEKSTI JA KUVAT
TOMMI PARKKONEN
tommi.parkkonen@iltalehti.fi

SOITA UUTISVIHJEESI puh. 010 665 8006,
e-mail: il.toimitus@iltalehti.i

3

len ollut noita”
Lähetä ottamasi kuva tai video tai kirjoita tekstiviesti numeroon 13322.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner
(kesk) näytti tiistaina
tyytyväiseltä kertoessaan kovan väännön
kohteena olleen liikennekaaren sisällöstä.

Takseihin
tarjouksia ja
kanta-asiakasalennuksia
PEKKA KARHUNEN / KL

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk)
mukaan taksit voivat heinäkuun 2018 jälkeen tarjota
vaikka kanta-asiakasalennuksia.

Liikennepolitiikan
uudistuksen eli niin
sanotun liikennekaaren odotettiin tuovan
ratkaisun myös ristiriitaisiin toiveisiin taksiliikenteen kohtalosta.

Finavian hallituksen entinen puheenjohtaja Riitta Tiuraniemi ja ministeri Berner ovat juuttuneet tiukkaan asemasotaan, jossa kumpikaan ei peräänny näkemyksistään.

Anne Berner vältteli toimittajia viime viikolla eduskunnassa.

Muilla hallituspuolueilla olisi ollut halua avata
taksiliikenne laajemminkin kilpailulle, mutta se
ei
perussuomalaisille
käynyt.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner
(kesk) joutuikin perääntymään perussuomalaisten edessä ja tiistaina
esitellyssä liikennekaaripaketissa myös vuoden aikana ajettavat alle
10 000 euron kyyditykset
pysyvät luvanvaraisina,
eli jatkossakin kaikenlainen taksin ajaminen vaatii lupaa.
– Ehdotuksen tarkoituksena oli mahdollistaa
jakamistalous niin, että
siitä tulee laillista. Eli
kun esimerkiksi opiskelijat kuitenkin jakavat kyytejä, niin heillä olisi ollut
mahdollisuus laillisesti
tulouttaa tulot, ministeri
Berner sanoo Iltalehdelle.
Kuoppaako tämä samalla Uberin?
– Tämä varmasti tekee
Uberille tietyn osan siitä
segmentistä vähemmän
houkuttelevammaksi.
He olisivat varmaan toivoneet mahdollisuutta
pienimuotoiseen toimintaan, jolla he normaalisti
kasvattavat liiketoimintaansa maailmalla.
Vastapainoksi hallitus
esittää muun muassa
taksikiintiöistä eli lupien
enimmäismäärästä luopumista sekä taksimaksujen vapauttamista.
– Liikennekaari mah-

dollistaa sen, että jatkossa taksi voi valita asiakkaitaan ja asiakas voi
valita taksin.
Berner selittää, että
uudistuksen jälkeenkin
takseilla on pääasiallinen asemapaikka ja myös
pääasiallinen päivystysaika täytyy ilmoittaa, mutta muutoin taksit voivat
ajella missä ja milloin
haluavat.
– Se tarkoittaa käytännössä sitä, että taksiautoilijalla on jatkossa
enemmän mahdollisuuksia ottaa asiakkaita mistä
haluaa, eikä vain asemapaikan jononumerosta.
Ja asiakas voi soittaa taksille, että ehditkö tulla
hakemaan ja mihin hintaan. Tässä syntyy enemmän joustoa palveluihin.
Tämän Berner vihjaa
mahdollistavan jopa taksien alennusmyynnit ja
kanta-asiakaskampanjat.
– Ehkä me kaupungeissakin totumme ajatukseen, että taksi on palvelua ja meille syntyy takseille omia asiakaskuntia. Paljon tulee olemaan
kiinni siitä, minkälaisia
taksioperaattoreita tästä
syntyy.
– Liikennekaaren yksi tavoite onkin se, että
taksinvälitykselle syntyy
kilpailua – eli että yksi
taksinvälittäjä ei enää
määrittele miten taksi
kulkee.
Taksilupia jatkossakin
valvova Trai kuitenkin
seuraa, että hinnoittelussa ei mennä liikaa alas tai
vastaavasti liikaa ylös.
Liikennekaaren
on
tarkoitus astua voimaan
kokonaisuudessaan heinäkuussa 2018.
TOMMI PARKKONEN

ILTALEHTI
21.9.2016 KESKIVIIKKO

4

ESITTELYSSÄ UUSI

FOCUS ST-LINE
ST-Linen urheilullisuus täydentää Ford Focuksen tyylikästä olemusta.
Korimuotoilusarja, takaspoileri, hunajakennokuvioiset etusäleiköt,
17� Rock Metallic -kevytmetallivanteet, teräspolkimet ja urheilullinen
jousitus parantavat ajonautintoa. Saatavana useasti palkitulla EcoBoostmoottorilla ja automaatilla. Nyt saat Focus ST-Linen talvirenkaat
Ford-kevytmetallivanteilla vain 390 €.*

ALK.

02

23.949 €
SIS. TOIM.KULUT

ford.fi
Ford Focus 1.0 EcoBoost 125 hv ST-Line 5-ovinen M6 alk. 23.949,02 € (autoveroton hinta 19.650 € + arvioitu autovero CO₂-päästöt 108 g/km 3.699,02 € +
toim. kulut 600 €). Focus ST-line -malliston CO₂-päästöt 98–140 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 3,8–6,1 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. *Talvirenkaat
Ford-kevytmetallivanteilla koskee uusia asiakastilaussopimuksia 1.–30.9.2016
ESPOO: Veho Olari • FORSSA: Astrum Auto • HELSINKI: FordStore Laakkonen Herttoniemi; Autokeskus Konala • HYVINKÄÄ: Vaunula Oy • HÄMEENLINNA: Vaunula Oy • IISALMI: Autotalo Hartikainen – Iisalmi • IMATRA: Auto-Kilta • JOENSUU: Autotalo Hartikainen • JYVÄSKYLÄ:
Käyttöauto • JÄMSÄ: Seppolan Auto • JÄRVENPÄÄ: Mäkelän Kone • KAJAANI: Wetteri • KEMI: Wetteri • KOKKOLA: Rinta-Joupin Autoliike • KOTKA: Vauhti-Vaunu • KOUVOLA: Ympäristön Auto Oy • KUOPIO: J. Rinta-Jouppi • LAHTI: Automaa Lahti • LAPPEENRANTA: Auto-Kilta
LOHJA: PP-Auto Oy • LOIMAA: Loimaan Laatuauto • MARIEHAMN: Mariehamns Motorcompany • MIKKELI: Vauhti-Vaunu • NÄRPIÖ: Närpes Bilcentral • OULU: Veho Oulu; Wetteri Oulu • PIEKSÄMÄKI: Autokari • PORI: Auto Oy Vesa-Matti • PORVOO: Laakkonen Porvoo • RAUMA:
Levorannan Autoliike • ROVANIEMI: Wetteri • SALO: PP-Auto Oy • SASTAMALA/VAMMALA: FordStore Levorannan Autoliike • SAVONLINNA: Vauhti-Vaunu • SEINÄJOKI: J. Rinta-Jouppi • TAMPERE: Autokeskus Tampere, Hatanpää; Veho Lielahti • TURKU: Laakkonen Turku • TUUSULA:
Vaunula Tuusula • VAASA: Automaa Vaasa • VANTAA: J. Rinta-Jouppi Tikkurila • VARKAUS: Autokari • YLIVIESKA: Rinta-Joupin Autoliike

ILTALEHTI
21.9.2016 KESKIVIIKKO

Uutiset

5

PÄÄKIRJOITUS

PÄIVÄN MEILI

Jännitteet Itämeren
ympäristössä lisääntyneet
Salaiset tiedustelutiedot herättivät
Ruotsissa vääriä
ensireaktioita.
JÄNNITTEET ovat lisääntyneet Itämerellä. Viikonloppuna lähes agenttiseikkailuksi karannut keskustelu Ruotsin haltuunsa saamista huippusalaisista
tiedustelutiedoista loi alkuun harhaanjohtavan
ensireaktion. Ruotsilla ei ole Venäjän sotaharjoituksista tai suunnitelmista sen kummempaa tietoa
kuin suomalaisilla. Kauhukuvien avulla on toki
helpompi perustella kahden komppanian jättämistä pysyvästi Gotlannin saarelle.
Jos pohjoisessa Euroopassa syntyisi laajempi
sotilaallinen konlikti, olisi Gotlannin saari sijainniltaan hyvin merkittävä. Lähes yhtä strategisia olisivat
myös Tanskan Bornholm ja Suomen Ahvenanmaa.
Kaliningradin ja Gotlannin hallinnan avulla
Venäjä saisi Itämeren ikäänkuin poikki, jolloin
olisi helpompi valvoa meren pinnalla tai sen alla
tapahtuvaa liikennettä Suomenlahden pohjukassa
sijaitsevan Pietarin suuntaan. Tapahtumat Krimin
niemimaalla selittyvät osaltaan yhteydellä Välimerelle. Atlantille venäläisillä on suorin pääsy Jäämeren kautta.
TURVALLISUUSYMPÄRISTÖ Itämerellä on muuttunut. Yhtä selvää on, että Ruotsin Gotlantiin sijoittamilla joukoilla on vain symbolinen merkitys. Ruotsi
luopui yleisestä asevelvollisuudesta reilut kuusi
vuotta sitten ja siirtyi ammattiarmeijaan. Armeijan
alasajo on sittemmin loppunut ja suunta vaihtunut.
Ruotsi ja Suomi ovat sotilasliitto Naton rauhankumppaneita, mutta eivät jäseniä. Maat allekirjoittivat isäntämaasopimuksen sotilasliiton kanssa
vuonna 2014. Sopimuksen käytännön merkitystä
voidaan pohtia, mutta jos Venäjä hyökkäisi Baltian
maihin, olisivat sekä Ruotsi ja Suomi lentokenttineen Naton puolustustaistelussa syvällä mukana.

z

Koripalloilija

Petteri
Koponen
Pienestä kiinni

Venäjän kielen
opiskelulla on arvonsa.
SUOMEN ulkopoliittisessa johdossa Venäjän turvallisuuspolitiikan ymmärtäminen tuntuu olevan
enemmän ikä- kuin puoluekysymys. Nuoremmat
päättäjät tukevat ajatteluaan yhdentyvän Euroopan kautta, kun ikääntynemmät tunnistavat vielä
YYA-hengen. EU-saarron ja heikon talouskasvunsa
ahdingossa pullisteleva Venäjä ei kuitenkaan koskaan ole hyökännyt Nato-maahan. Mielenkiintoista
olisi myös selvitellä, kuka ja millainen johtaja on
presidentti Vladimir Putinin seuraaja. Presidentti
Sauli Niinistö on ottanut hyvin näkyvän roolin
ulkopolitiikan johdossa juuri Venäjän suuntaan.
Kielen opiskelullakin on arvonsa, vaikka sanailu
jäisi muutamaan tuttavalliseen tervehdykseen.
Ruotsin ja Suomen meri- ja
ilmavoimien on pystyttävä vieläkin
syvempään yhteistyöhön ilman puolustusliittojakin. Suomen tulevilla
hävittäjävalinnoilla on paljon muutakin kuin symboliarvoa. Turvallisuuspolitiikkamme perustana pitää olla
se, että omista asioista kannattaa
Petri
pitää huolta niin pitkälle, kun omista Petri
Hakala
asioista pystyy pitämään huolta.
petri.hakala

s Elämä on usein pienestä kiinni. Taksin takapenkillä on mahdotonta aavistaa, että poliisia
pakeneva rattijuoppo koheltaa punaisista
valoista välittämättä suoraan kylkeen.
s Nopeasti tuli kuitenkin lohdullista tietoa, että
olet ollut koko ajan tajuissasi ja pystynyt kommunikoimaan sekä seuran lääkärin että perheesi
kanssa. Myös urasi kannalta ensiarvoista tukea
antanut äitisi on tullut paikan päälle.
s Toivottavasti palaat mahdollisimman pian
Barcelonan kirkkaille parketeille entistä ehompana. Toipumista!
PALAUTE: IL.PAAKIRJOITUS@ILTALEHTI.FI

PUTTONEN
Kansantalous
saadaan
rakettimaiseen
nousuun, kun
taksikyyti
maksaa jatkossa
sata miljoonaa
euroa!

@iltalehti.i

JOUKO

Pitää hyväksyä, että maailma, johon
tämän päivän lapset valmistuvat, on
korostetun epävarma. Se vaatii
joustavaa mieltä ja kykyä luoda itsensä uudestaan, jos työmarkkinat muuttuvat rajusti.
SAKU TUOMINEN TALOUDESSA.FI-SIVUSTOLLA
Me emme suostu varastamaan
tulevien polvien hyvinvointia; me
kieltäydymme syömästä lastemme
suusta. Tämän johdosta talouden kuntokuuri
jatkuu hallitusohjelmaa noudattaen tässäkin
budjetissa.
SAMPO TERHO VERKKOUUTISET.FI:SSÄ
Tunnustan, että oopperadiivailu
on myytti, mutta on siinä jotain
perääkin.
ESSI LUTTINEN SEURASSA
Nykyisen sukupolven sivistyminen
on kiitettävällä tasolla. Suvaitaan
eri tavalla.
ATIK ISMAIL APU-LEHDESSÄ
Toimitus: puh 010 665 100 fax 010 665 4358,
PL 372, 00101 Helsinki email: il.toimitus@iltalehti.i
www.iltalehti.i
Vastaava päätoimittaja, kustantaja: Kari Kivelä

Päätoimittaja: Petri Hakala
Julkaisupäälliköt: Erkki Meriluoto (Uutismedia),
Leena Seppinen (vt. julkaisupäällikkö) (Lifestyle),
Mikko Vienonen (historialehdet)

Julkaisija: Alma Media Suomi Oy
ISSN 0783–0025 Sanomalehtien Liiton jäsen
Ilmoitukset: puh 010 665 100,
fax 010 665 2105

Uutiset

6

ILTALEHTI
21.9.2016 KESKIVIIKKO

Poliisi epäilee:
Nainen
valmisteli
koulusurmaa
Poliisin mukaan 21-vuotias helsinkiläisnainen on
vangittu epäiltynä joukkosurman valmistelusta.
KUVAKAAPPAUS FACEBOOK-SIVUILTA

Poliisi vahvistaa Iltalehdelle, että helsinkiläisnainen oli valmistellut
koulusurmaa.
Nainen vangittiin todennäköisin syin epäiltynä
törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen
valmistelusta.
Nainen otettiin kiinni
torstaina ja hänet vangittiin
sunnuntaina.
Epäilty
koulusurman
suunnittelu ajoittuu maaliskuun 2015 ja viime torstain
väliselle ajalle.
– Muiden osuutta asioihin selvitetään, tapauksen
tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Jonna Turunen
sanoo Iltalehdelle.
Turunen korostaa, että tapauksen tutkinta on alkuvaiheessa. Poliisi ei esimerkiksi
paljasta, mihin kouluun iskua suunniteltiin tai oliko
kyseessä koulu Helsingissä.
– Vaikka tutkinta on kesken, tässä vaiheessa voidaan
sanoa, että kyse on kouluun
kohdistuvan joukkosurman
valmistelusta. Kyseessä on
ollut pitkäaikainen ja suunnitelmallinen rikoksen valmistelu, jonka toteutumisen
poliisi on pystynyt estämään ennalta tutkinnallisin keinoin, Turunen kertoo
poliisin tiedotteessa.

Poliisin
mukaan
21-vuotias
nainen
suunnitteli
koulu-surmaa maaliskuusta
2015 aina
viime viikon
torstaihin
saakka.

Koulusurmasta
epäillyn naisen
Facebookin
perusteella tämä
ihaili ainakin
Jokelan
koulusurmaa.

Helsingin poliisi on ilmoittanut kyseiselle koululle siihen kohdistuneesta uhkasta.
– Olemme olleet jo yhteydessä kyseiseen kouluun, johon henkilö on suunnitellut
iskua ja käyneet keskustelua
koulun rehtorin kanssa turvallisuusasioista.
Turunen ei halua kommentoida Iltalehdelle teon
motiivia vielä tässä vaiheessa tutkintaa.

Hyytävä viesti
Suomessa on tapahtunut
vuosien aikana kaksi koulusurmaa, vuonna 2007
Tuusulan Jokelassa ja vuonna 2008 Kauhajoella.
Koulusurmasta epäillyn
naisen Facebookin perusteella tämä ihaili ainakin
Jokelan koulusurmaa.
Nainen on muun muas-

sa päivittänyt kuvan itsestään Jokelan koulussa koulusurman vuosipäivänä 7.
marraskuuta vuonna 2014.
Kuvaan on myös liitetty kuvan ottamisen päivämäärä
7.11.2014.
Nainen tykkää Facebooksivuillaan myös esimerkiksi
Arto Halosen koulukiusaamisesta ja joukkosurmafantasioista kertovasta Valkoinen
raivo -dokumentista sekä Jokelan koulusurmaaja PekkaEric Auvisesta kertovasta
dokumenttielokuvasta.
Viime maaliskuussa nainen julkaisi Instagram-tilillään kuvan, jossa hän poseeraa aseen kanssa. Kuvassa
oleva ase ei kuitenkaan vaikuta aidolta.
Tammikuussa puolestaan
nainen oli julkaissut kuvan
kouluampujista kertovista

kirjoista. Aihetunnisteiksi
nainen oli kirjannut lukuisten kouluampujien nimiä.
Samoihin aikoihin nainen
päivitti netin taideyhteisöön
kuvan, jossa on poliisin ottama kuva vessasta, jossa
Auvinen surmasi itsensä
Jokelassa. Kuvassa näkyy
musta kassi ja nahkatakki
sekä ase ja verta.
Kuvan yläpuolelle nainen
on liittänyt samankaltaisen
laattalattialla otetun kuvan, jossa myös näkyy myös
musta kassi ja nahkatakki.
Nainen kertoo kuvatekstissä ylhäällä olevassa kuvassa
olevan hänen tavaransa.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.
SAMI KOSKI
sami.koski@iltalehti.fi
JOHANNA MATTINEN
johanna.mattinen@iltalehti.fi

Poliisi estää koulusurmia jatkuvasti
Poliisi onnistui tällä
kertaa estämään 21-vuotiaan naisen suunnitteleman koulusurman
ennalta, mutta tapaus on
vain jäävuoren huippu.
Poliisi nimittäin estää
koulusurmia
jatkuvasti.
Yleensä se tapahtuu paljon
aikaisemmin, eivätkä tapaukset siksi tule julkisuuteen.
– Ne ovat hyvin varhaisessa vaiheessa olevia. Tiedämme käyttäytymispsykologisista tutkimuksista, että
joukkosurmaajat
käyvät
tietynlaisen henkisen valmistautumispolun, sanoo
keskusrikospoliisin tiedusteluosaston päällikkö Sanna Palo.
Poliisi siis tunnistaa ja
ehkäisee tekoja ennen kuin
suunnittelusta siirrytään
valmisteluun. Tällöin teko
ei vielä ole rangaistava.
Poliisi on pitänyt lukua

uhka-arvion piiriin kuuluvista mahdollisista koulusurman suunnittelijoista vasta viime talvesta lähtien. Jo
toukokuussa tiedossa olevia
tapauksia oli Palon mukaan
”parikymmentä”.
Tämä luku sisältää kaikki poliisille tulleet vihjeet
sekä poliisin oman tiedonhankinnan. Moni vihjeistä
osoittautuu aiheettomaksi,
ja osa henkilöistä saadaan
esimerkiksi ohjattua hoitoon.
– Alkuvuoden jutuissa on
joitakin rikosilmoituksia,
Palo sanoo nyt.
– Sitten kun valmistelun
tunnusmerkistö on täyttynyt, tehdään rikosilmoitus.
Tällaisissa tapauksissa
henkilö on edennyt suunnitelmissaan niin pitkälle, että teko tulee rangaistavaksi.
Tästä on kyse 21-vuotiaan
helsinkiläisen tapauksessa.

Suomessa on tapahtunut
kaksi koulusurmaa, vuosina 2007 ja 2008. Kuva
Jokelan koulusta.
Poliisi saa useissa tapauksissa keskeytettyä surman
suunnittelun alkutekijöihinsä. Tähän saattaa riittää
esimerkiksi käynti epäillyn
kotona. Joidenkin kohdalla
tämä ei kuitenkaan johda
mihinkään.
Helsinkiläisnainen otet-

tiin kiinni ja vangittiin vasta
puolentoista vuoden päästä
siitä, kun hän aloitti surman
suunnittelun. KRP:n Palo
korostaa, että poliisi pyrkii
aina ehkäisemään väkivaltarikokset ennalta.
– Ennalta estäminen on ilman muuta ykkösasia, kun
on ihmishenkiä vaarassa.
Poliisin keinot ovat kuitenkin rajalliset, kun henkilö ei vielä ole suoranaisesti
valmistellut rikosta. Pidätystä tai vangitsemista ei voi
tehdä ilman rikosepäilyä.
Palolla on yksi kehitysehdotus asiaan.
– Kun tästä valmistautumisen polusta tiedetään
paljon, niin rangaistavan
valmistelun kynnys voisi olla matalampi. Silloin asiaan
päästäisiin puuttumaan aikaisemmassa vaiheessa.
PETTERI HILTUNEN
petteri.hiltunen@iltalehti.fi

Epäilty
poseerasi
viime maaliskuussa aseen
kanssa
Instagramissa.

ILTALEHTI
21.9.2016 KESKIVIIKKO

Uutiset

7

KUVAKAAPPAUS INSTAGRAM-TILILTÄ

JOONAS SALMELA

KATSO VIDEO!

Syytetty mies ei itse halunnut tulla kuulluksi oikeudessa.

Ilmakivääri-iskun Stubbin
kotiin myöntänyt tuomittiin
Oikeus tuomitsi Alexander Stubbin kotirauhaa
rikkoneen 26-vuotiaan
miehen kuuden kuukauden ehdolliseen vankeuteen.
Espoon käräjäoikeus tuomitsi helsinkiläismiehen
tiistai-iltapäivällä kuuden
kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen neljästä
vahingonteosta, varkaudesta ja törkeästä kotirauhan
rikkomisesta.
Syyte törkeästä kotirauhan rikkomisesta koskee
vuosi sitten elokuussa tapahtunutta
ilmakivääriiskua silloisen valtiovarainministeri Stubbin (kok) ja
hänen perheensä kotiin.
Syytteen mukaan nuoret
miehet syyllistyivät ensimmäiseen vahingontekoon
elokuun 2. päivä viime
vuonna Espoossa, kun he
rikkoivat Toppelundin koulun kolme ikkunaa ja valvontakameran.
Ikkunat rikottiin ampumalla ilmakiväärillä ikkunoihin ja heittämällä niihin
kiviä. Valvontakamera irrotettiin erään luokan ikkunasta, rikottiin ja heitettiin
jäteastiaan.
Seuraavat teot tapahtuivat 17. elokuuta 2015.
Tuolloin miehet vahingoittivat syytteen mukaan
Toppelundin koulun ikkunoita ja luokkahuoneessa
olevaa tietokonetta ja sen
näyttöruutua ampumalla
ensin ilmakiväärillä ikkunoihin ja heittämällä sen
jälkeen ikkunoihin suurikokoisia kiviä. Useita koulun
ikkunalaseja ja luokkahuoneessa oleva tietokoneen
näyttöruutu menivät rikki.
Samassa yhteydessä miehet syyllistyivät syyttäjän
mukaan varkauteen, kun
he veivät Toppelundin koulun luokkahuoneesta tietokoneen keskusyksikön
muistilevyn, prosessorin ja
kovalevyn.
Samana yönä, vuorokauden vaihduttua miehet rikkoivat Espoon kaupungin

26-vuotias
mies oli
tekojen
vuoksi
vangittuna
kaksi viikkoa
viime
elokuun
lopussa.

Muonamiehen päiväkodin
useita ikkunoita heittämällä
niihin suuria kiviä. Päiväkodin 16 lasiruutua jouduttiin
uusimaan.
Ikkunoiden rikkomisesta
aiheutui vahinkoa yhteensä
yli 2 700 euroa.
18. elokuuta 2015 yöllä
nuoret miehet syyllistyivät
syyttäjän mukaan myös
törkeään kotirauhan rikkomiseen, kun he ampuivat
ilmakiväärillä Alexander
Stubbin ja hänen perheensä
kotitalon ikkunoita ja heittivät kiviä talon ikkunoihin ja
ulko-oveen.
Stubb perheineen oli nukkumassa sisällä talossa.
Johtavan kihlakunnansyyttäjä Tove Myhrbergin
mukaan teko oli kokonaisuutena arvostellen törkeä,
koska kyseessä oli asuttu
asunto ja siellä asui myös
lapsia. Lisäksi vahingonteko
tapahtui osittain ampumaasetta käyttämällä keskellä
yötä.
26-vuotiasta miestä syytetään ilmakivääri-iskun takia
myös vahingonteosta, koska
Stubbin kodin ikkunoista
neljä meni rikki, asunnon
ulko-oveen tuli jälkiä ja pihalaattoihin vaurioita.
Lasinkorjauksista aiheutui yhteensä yli 3 800 euron
lasku.
Puolustus myönsi kaikki teonkuvaukset oikeiksi,

mutta syytetyn mukaan hän
syyllistyi varkauden sijaan
näpistykseen. Muut syytteet
hän myönsi.
Oikeuden mukaan mies
syyllistyi kuitenkin varkauteen viedessään tietokoneen
osia Toppelundin koulun
luokkahuoneessa olleesta
tietokoneesta.

Korvaukset puoliksi
26-vuotias mies oli tekojen
vuoksi vangittuna kaksi
viikkoa viime elokuun lopussa.
Nyt oikeus määräsi hänet ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Koeaika
päättyy maaliskuun lopussa
vuonna 2018. Rikosmerkintä miehelle tulee viideksi
vuodeksi.
Kotirauhan rikkomisessa
käytetty ilmakivääri takavarikoitiin valtiolle.
Mies tuomittiin lisäksi
maksamaan vahingonkorvauksia teoista Espoon kaupungille yhteensä runsaat
5 000 euroa, Stubbin perheelle 300 euroa vakuutuksen omavastuusta ja 1 100
euroa oikeudenkäyntikuluista sekä vakuutusyhtiölle
1 600 euroa.
Oikeus puolitti korvaussummat puolustuksen vaatimuksesta.
– Vastaaja on riidattomasti toteuttanut teot toisen henkilön kanssa, joten
on kohtuullista, että hänet
määrätään
korvaamaan
vain puolet vahingonkorvauksista, oikeus totesi päätöksessään.
Teoista epäiltiin kahta
nuorta miestä, mutta toinen
heistä kuoli poliisitutkinnan
aikana. Tämän vuoksi vain
yksi mies oli nyt syytteessä
oikeudessa.
Mies pyysi, että hänet
tuomittaisiin maksamaan
vain puolet vahingoista,
koska teoissa oli hänen lisäkseen myös toinen mies.
Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
TIIA PALMÉN
tiia.palmen@iltalehti.fi

Uutiset

8

ILTALEHTI
21.9.2016 KESKIVIIKKO
MINNA JALOVAARA

Kuubalaispelaajia oikeudenkäynnissä Tampereella elokuun lopussa.

Joukkoraiskauksesta
vankeustuomiot
Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi viisi
kuubalaispelaajaa törkeistä raiskauksista.

Osmany Santiago Uriarte
Mestre, 21, Ricardo Norberto Calvo Manzano,
19, Abraham Alfonso
Gavilan, 21, ja Rolando Cepeda Abreu, 27,
tuomittiin viiden vuoden
vankeusrangaistuksiin.
Luis Tomas Sosa Sierra,
21, sai kolmen vuoden
ja kuuden kuukauden
tuomion.
Lisäksi viisikko on velvoitettu korvaamaan raiskauksen uhrille kivusta,
särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 9 000 euroa ja loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä
15 000 euroa.
Alun perin syytteessä oli
myös Dariel Albo Miranda, mutta hänen osaltaan
syytteet hylättiin.
Raiskauksen uhri on suomalainen, täysi-ikäinen nainen.

Tapahtui hotellissa
Raiskaus tapahtui Tampereen keskustassa sijaitsevan
hotellin hotellihuoneessa 2.
heinäkuuta. Kuubalaispelaajat olivat tuolloin Tampereella pelaamassa lentopallon Maailmanliigan
otteluita.
Nainen oli sopinut ravintolaillan päätteeksi menevänsä yhden miehen kanssa
hotellihuoneeseen ja antanut suostumuksensa sukupuoliyhteyteen tämän kanssa, mutta hotellihuoneessa
tapahtumat olivat lopulta
edenneet naisen tahdon
vastaisesti.
Oikeus katsoi teon törkeäksi, sillä tekijöitä oli
useita ja se tehtiin erityisen
nöyryyttävällä tavalla.
Kihlakunnan
syyttäjä
Leena Koivuniemi kertoo
törkeästä raiskauksesta tuomittujen kuubalaispelaajien

ja raiskauksen uhriksi joutuneen 35-vuotiaan naisen
kohtaamisesta.
Koivuniemen
mukaan
naisen oli tarkoitus harrastaa seksiä vain yhden pelaajan kanssa. Lopulta tilanne
päätyi siihen, että pelaajista
kolme oli sukupuoliyhteydessä naisen kanssa. Kaikki
kolme myönsivät sukupuoliyhteyden.
Kuubalaispelaajien tuttava kertoi aiemmin Iltalehdelle, että yksi kuubalaispelaaja oli tavannut raiskauksen uhrin tupakkapaikalla
hotellin ulkopuolella.
Syyttäjän mukaan tuomitut käyttivät raiskauksessa
väkivaltaa naista kohtaan.

Joukkoraiskaus
– Mitään sitomisia ei kuitenkaan käytetty teossa, mutta
kiinnipitämistä kuitenkin.
Se on katsottu tehdyn yh-

teisymmärryksessä, eli voidaan puhua joukkoraiskauksesta, Koivuniemi kertoo
Iltalehdelle.
Hänen mukaansa teosta
tekee erityisen nöyryyttävän
se, että teko kuvattiin.
– Vastakkaisia kertomuksia
oli, näytöllisesti tämä oli hankala. Viiden pelaajan osalta
oli näyttöä. Ei tämä rutiinijuttu ollut, mutta ei erityisen
hankalakaan, hän sanoo.
Nainen oli lähtenyt aamuyöllä hotellista ja ottanut
sitten yhteyttä poliisiin.
Koivuniemi kertoo olevansa tyytyväinen kuubalaislentopalloilijoiden saamiin tuomioihin.
Kaikki syytetyt kiistivät
syyllisyytensä rikokseen.
Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
HENNI AUVINEN
henni.auvinen@iltalehti.fi
JUHA VELI JOKINEN

Puolustus:
Harkitsemme
valittamista
TAMPERE Törkeästä
raiskauksesta tuomittu kuubalaispelaaja
harkitsee valittamista
hovioikeuteen.
Viiden vuoden vankeustuomion törkeästä
raiskauksesta saaneen
kuubalaislentopalloilija
Osmany Santiago Uriarte Mestren, 21, puolustusasianajaja Kaarle
Gummerus sanoo harkitsevansa valittamista
hovioikeuteen.
Hän pitää tuomioita
kovina.
– Kiistämme ensinnäkin syytteen ja harkitsemme nyt valittamista hovioikeuteen. Tuomioistuin
niputti yön eri tapahtumat yhteen, aivan kuin ne

olisivat tapahtuneet koko
ajan samassa paikassa ja
samanlaisena. Kanssakäymistä oli kahdessa eri
huoneessa ja siinä oli eri
vaiheita. Tuomioistuin ei
ole tarpeeksi käsitellyt tapahtumia omina asiakokonaisuuksina.
– Kun kuulin tästä tapauksesta heinäkuussa,
olin lomalla ja sain alkutietojen perusteella erilaisen käsityksen jutun
laadusta, kuin nyt on selvinnyt, Gummerus sanoo.
Asianajajan näkemyksen mukaan asianomistajan kertomukset ”osittain
tukevat” tuomitun syyttömyyttä.
JUHA VELI JOKINEN

Limingassa kadonneesta Jaakosta kymmeniä vinkkejä
Poliisi on saanut kymmeniä vinkkejä Limingassa
kadonneeseen tamperelaiseen Jaakko Kujalaan
liittyen.
30-vuotias Jaakko Kujala
katosi sunnuntaina täysin
yllättäen Pohjois-Pohjanmaan Limingassa. Poliisi sai
ilmoituksen äitinsä kanssa
lenkillä olleen Kujalan katoamisesta sunnuntaina kello
17.46.
Poliisi on tehnyt sunnuntaina ja maanantaina etsin-

töjä poliisin, koirapartion,
rajavartiolaitoksen
sekä
Vapaaehtoisen pelastuspalvelun eli Vapepan kanssa.
Etsinnöissä ei ole kuitenkaan edistytty. Maanantain
jälkeen etsintöjä on tehty
pienemmällä väkimäärällä
kuin aikaisemmin.
– Kun tilanne oli aluksi
akuutti, voimaa on enemmän. Nyt tarkistellaan vinkkejä. Meillä on edelleen poliisia ja koiraa etsinnöissä.
Ei kuitenkaan enää sellaista

väkimäärää kuin aikaisemmin: eilen illalla Vapepa
lopetettiin. Lähialueet on
katsottu hyvin tarkasti, tapauksen tutkinnanjohtaja,
rikoskomisario Petri Savela sanoo.
Savelan mukaan katoamiseen liittyen on tullut kymmeniä vinkkejä.
– Ne ovat lähinnä tuntomerkkeihin sopivia vinkkejä. Tarkistellaan, onko
Jaakko kyseessä vai ei.
Tuntomerkkeihin passaa-

ARI KETTUNEN

via henkilöitä on muitakin.
Edelleen kaivataan lisää
vinkkejä.
Poliisi aloitti Kujalan etsinnät nopeasti katoamisen
jälkeen etsittävän taustojen
vuoksi. Savela ei kuitenkaan tarkenna, millaisista
seikoista on kyse.
– Mikään ei kuitenkaan
viittaa katoamisessa rikokseen, Savela sanoo.
SAMI KOSKI
sami.koski@iltalehti.fi

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu on avustanut poliisia
etsinnöissä.

Uutiset

ILTALEHTI
21.9.2016 KESKIVIIKKO

9

Poliisi ei pysy ajan tasalla
mielenosoitusilmoituksista

LUKIJAN KUVA

Suomen vastarintaliike järjesti mielenosoituksen Asema-aukiolla Helsingissä lauantaina 10. syyskuuta.

Poliisin on käytännössä
mahdotonta valvoa
kaikkia mielenosoituksia ja
tapahtumia, tai
edes niistä tehtyjä
ilmoituksia.
Ilmoitus lauantain 10.
syyskuuta kokoontumisesta oli tehty poliisin
järjestelmään noin 10
tuntia ennen tilaisuuden
alkamista, perjantain ja
lauantain välisenä yönä.
Käytännössä poliisilla
ei ole ollut mahdollisuutta saada tietoa näin viime
hetkellä tehdystä ilmoituksesta. Vaikka ilmoitus olisi
poliisin tavoittanutkin, ei
siihen välttämättä olisi kiinnitetty juurikaan huomiota.
Samalle päivälle oli tulossa
suurempia, korkeamman
riskiarvion saaneita mielenosoituksia.
Lisäksi kyseisen ilmoituksen oli tehnyt yksittäinen
henkilö, joka ei ollut maininnut taustatahoaan eli
Suomen vastarintaliikettä.
Hän oli kirjannut ilmoitukseen tapahtuman luonteeksi lehtien jakamisen.
Ilmoituksen on poliisin
mukaan tehnyt jo pitkään
Suomen vastarintaliikkeessä toiminut, väkivaltarikostaustan omaava Jesse
Torniainen. Ihmetystä on
herättänyt, ettei poliisi reagoinut väkivaltarikollisen
tekemään ilmoitukseen.
– Kentän puolella kyseinen henkilö ei ole ollut

aktiivisessa tarkkailussa
tai seurannassa, hälytys- ja
valvontatoiminnon johtaja,
ylikomisario Jere Roimu
Helsingin poliisista toteaa.
– Henkilö on osalle väkeä tuttu, koska hänellä
on rikosmenneisyyttä. Ei
tämä mikään sellainen valtakunnan julkkis ole, että
sen jokainen helsinkiläinen
poliisi tuntisi ja tietäisi. Ei
missään nimessä, Roimu
jatkaa.
Roimun mukaan Suomen
vastarintaliikkeen aktivisti
on kyseisessä tapauksessa
todennäköisesti halunnut
vain muodollisesti täyttää
lain kirjaimen.
– Kuten ilmoituksen tekstiosasta näkee, niin siinä on
vain pari sanaa. Ei siinä ole
kerrottu järjestöstä mitään,
jolloin tämä jäi pelkästään
sen varaan, herättääkö kyseinen nimi täällä päässä
hälytyskellot vai ei, Roimu
toteaa.

Järjestelmä tökkii
Ilmoitus Suomen vastarintaliikkeen mielenosoitukseksi
osoittautuneesta tapahtumasta tehtiin poliisin sähköiseen järjestelmään kello
23.21, eli noin 10 tuntia ennen tilaisuuden alkamista.

KARI PEKONEN

Roimun mukaan järjestelmästä ilmoitus välittyy tiettyyn sähköpostiosoitteeseen.
– Sitä kautta se aikanaan
tulee tietoon, kun virkasähköposti luetaan, Roimu kuvailee prosessia.
Hän jatkaa, että lain mukaan ilmoitus on tehtävä vähintään kuusi tuntia ennen
tilaisuuden alkamista. Tosin
ilman ilmoitustakin mielenosoituksen tai vastaavan tapahtuman saa järjestää.
– On paljon tapahtumia,
joita ei millään tavalla ilmoiteta poliisille. Tässäkin
tapauksessa, jos se on pienimuotoinen muutaman ihmisen tapahtuma, onko se edes
kokoontumislain mukainen
tapahtuma. Tämä on hyvin
tulkinnanvaraista, Roimu
pohtii.

Toimintatavat syyniin

tuman kuin tapahtuman.
Poliisi ei siis ilmoituksen tekemättömyyden perusteella
voi kieltää tai keskeyttää
tapahtumaa.
– Se edellyttää aina konkreettista vaaraa tai selkeää
rikollista toimintaa, jonka
perusteella yksittäistapauksessa kielletään tai keskeytetään tapahtuma.
Traagisen Asema-aukion
tapahtuman jälkeen Helsingin poliisi käy omia toimintatapojaan läpi.
– Yleisesti
katsomme
omassa pesässä prosessia,
eli onko meillä jotakin tässä
tehtävissä, eli että ilmoitukset tulisivat kunnolla esiin.
Tämä on erittäin haasteellista, kun on käytettävissä
vain ne vähäiset tiedot ilmoituksesta. Mikäli ilmoitus edes jätetään, Roimu
toteaa.

Hän toteaa, että lähtökohtaisesti poliisi turvaa tapah-

NINA LEINONEN
nina.leinonen@iltalehti.fi

Poliisi esittää
uusnatsiaktiivin
vangitsemista
26-vuotiaan Suomen
vastarintaliikkeen
jäsenen vangitsemisoikeudenkäynti pidetään
tänään.
Poliisi esittää 26-vuotiaan Jesse Torniaisen
vangitsemista, ja vangitsemisoikeudenkäynti pidetään tänään aamulla.
Miestä epäillään törkeästä kuolemantuottamuksesta sekä pahoinpitelystä, jonka uhri
28-vuotias Jimi Karttunen kuoli perjantaina.

Komisario, tutkinnanjohtaja Teemu Kruskopf sanoi maanantaina, että pahoinpitelystä
ja törkeästä kuolemantuottamuksesta epäilty
Suomen vastarintaliikkeen aktiivi Torniainen
oli juossut noin kymmenen metrin matkan ja
potkaissut uhria rintaan,
minkä jälkeen uhri oli
kaatunut ja lyönyt päänsä.
OLLI WARIS
olli.waris@iltalehti.fi

Suomen vastarintaliikkeen mielenosoituksessa yksi
mielenosoittajista pahoinpiteli sivullisen henkilön, joka
myöhemmin menehtyi. Hänen muistokseen on tuotu
kukkia ja kyntilöitä Asema-aukiolle.

Poliisi ei ollut
paikalla mielenosoituksessa
Poliisi ei ollut paikalla,
kun Suomen vastarintaliikkeen mielenosoittaja
pahoinpiteli ohikulkeneen miehen Asema-aukiolla viikko sitten. Uhri
kuoli myöhemmin.
– Tätä kyseistä mielenosoitusta valvomaan ei
ollut laitettu meiltä poliisipartiota, hälytys- ja valvontatoiminnon johtaja,
ylikomisario Jere Roimu
Helsingin poliisista kertoo.
Tapahtuman aikana asemarakennuksen lähettyvillä
otetulla videolla kuitenkin
näkyy poliisiauto. Roimu
sanoo, että poliisi on selvittänyt valvontakameroilta,
että kyseinen poliisiauto on
kuvattu kello 12.25.
– Siellä taustalla näkyy
poliisiauto. Tämä poliisipartio on siellä suorittamassa
hälytystehtävää, joka liittyy
häiriökäyttäytymiseen. Ihan
erillinen hälytystehtävä aseman alueelle, Roimu kuvai-

lee tilannetta.
Hän jatkaa, että videolla
näkyvä partio poistui asema-aukiolta oman hälytystehtävänsä hoitamisen yhteydessä kirjaamaan ilmoitusta, ja kello oli tuolloin 12.45.
– Sen jälkeen vajaa 20 minuuttia, ja tapahtuu tämä
ikävä pahoinpitely. Poliisi ei
ollut sillä hetkellä paikalla,
Roimu toteaa.
Hän sanoo, että poliisi
hälytettiin asema-aukiolle
kiireelliselle hälytystehtävälle, ja on ollut hälytyksen
saatuaan neljässä minuutissa paikalla.
Poliisin läsnäolosta Jimi
Karttusen pahoinpitelyn
aikaan asema-aukiolla on
spekuloitu, koska paikanpäältä kuvatulla videolla
näkyy poliisiauto. Poliisi on
kuitenkin kieltänyt olleensa
valvomassa kyseistä mielenosoitusta.
NINA LEINONEN
nina.leinonen@iltalehti.fi


Related documents


PDF Document iltasanomat01042018
PDF Document iltalehti 20160921
PDF Document ano helppo laina tovin p st 1729
PDF Document ota 3000 laina tekstiviesti vippi1831
PDF Document inttivinkit v 2
PDF Document jussi halla aho com henkilokohtaista captured 26 01 2002


Related keywords