gradu05188.pdf


Preview of PDF document gradu05188.pdf

Page 1 23491

Text preview


TAMPEREEN YLIOPISTO
Tiedotusopin laitos
RUISSALO, PEKKA: Kolmas kierros! Vallan diskurssit Aamulehden ja Helsingin
Sanomien pääkirjoituksissa, kolumneissa ja kommenteissa presidentinvaalien toisella
kierroksella keväällä 2006.
Pro gradu -tutkielma, 85 sivua ja kaksi liitesivua.
Tiedotusoppi
Toukokuu 2011

Tiedotusopin pro gradu -tutkielmani aihe on vuoden 2006 presidentinvaalit ja niiden
käsittely Aamulehden ja Helsingin Sanomien pääkirjoituksissa, kolumneissa ja
kommenteissa. Tutkimukseni tarkoitus on purkaa tuon journalismin rakennetta kriittisen
diskurssianalyysin kautta. Tästä tutkimussuunnasta keskeinen keskustelukumppani on
Norman Fairclough ja hänen kirjansa Miten media puhuu. Tätä kautta pyrin selvittämään,
minkälaisia diskursseja tästä aineistosta löytyy, mitä ne politiikan ja journalismin
suhteesta kertovat ja mihin lopulta määrittyy toimittajan rooli
presidentinvaaliuutisoinnissa. Tutkimusmenetelmän kannalta on olennaista ja
kiinnostavaa ottaa rajaukseen mukaan myös vaalien jälkeinen viikko. Onko journalistinen
puhe voittajan ratkettua enemmän pettynyttä, analyyttistä, tulevaisuuteen luotaavaa vai
kenties kaikkea näitä? Selvitän myös, löytyykö lehdistä sellaista aineistoa, jonka
perusteella voisi vetää johtopäätöksiä sitoutumattomien lehtien poliittisesta
sitoutuneisuudesta.
Käsiteltävä aineisto on Aamulehdestä ja Helsingin Sanomista. Valitsin ne käsiteltäväksi,
koska kyseessä on maan kaksi suurinta lehteä. Lehtien levikki on suuri, joten ne luetaan
tuhansissa ja taas tuhansissa kahvipöydissä ympäri Suomea. Täten niillä on myös
merkitystä siihen, miten suomalaiset rakentavat käsityksiään maailmanmenosta ja tässä
tapauksessa presidentinvaalista.
En käsittele uutisaineistoa lainkaan. Pääkirjoitukset, kommentit ja kolumnit ovat
edustavat tyyliltään journalismia, joihin voi sisällyttää huoletta mielipiteen ja
näkemyksiä. Löydän aineistosta kolme diskurssia. Ne ovat poliittisen ja pettyneen puheen
diskurssi, jännitystä luova diskurssi sekä arvioiva ja analyyttinen diskurssi. Näille kaikille
on oma aikansa. Jännityksen luonti liittyy vaiheeseen, jossa vaalin lopputuloksen
selviäminen alkaa lähestyä. Pettynyt ja poliittinen puhe ilmenee taas tyypillisesti vaalien
jälkeen. Arvioivuus ja analyyttisyys kuuluu vaalijournalismiin niin ennen kuin jälkeenkin
vaalien, enimmäkseen vaalien jälkeisessä journalismissa. Siinä analyyttisyyteen ja
arvioivuuteen kytkeytyy myös halu hakea koheesiota ja yhtenäisyyttä.
Avainsanat: Diskurssi, diskurssianalyysi, kriittinen diskurssianalyysi, politiikan
journalismi, politiikka, journalismi, pääkirjoitus, kommentti, kolumni