028SE1814L (PDF)




File information


This PDF 1.6 document has been generated by Adobe InDesign Server CS5.5 (7.5.3) / Adobe PDF Library 9.9, and has been sent on pdf-archive.com on 19/12/2014 at 22:11, from IP address 85.76.x.x. The current document download page has been viewed 464 times.
File size: 2.21 MB (5 pages).
Privacy: public file















File preview


REPORTAASI

Pummijah
28

SEURA 18/2014

www.seura.fi

Matkalipun­
tarkastajat
Sari (vas.) ja
Terhi pohtivat
reittiä Kallion
urheilutalolla.
Valintaan
vaikuttavat
muiden
tarkastaja­
ryhmien liikkeet.

N

hti
www.seura.fi

Teksti Matilda Byholm, Tuomas Rutanen
ja Tuukka Tuomasjukka Kuvat Saana Volanen

Lipuntarkastaja kuulee
työ­vuoronsa aikana mitä
erikoisimpia selityksiä
liputtomuuteen.

uori mies nojailee
penkkiin lähellä
uloskäyntiä. Sinitakkiset tarkastajat ovat astuneet
sisään vaunuun,
kukin omasta sisäänkäynnistään.
”Matkalippujen
tarkastus!”
Mies valpastuu. Hän säntää ulos
ovenraosta täpärästi ennen ovien sulkeutumista ja kiihdyttää Sörnäisten
metroaseman uloskäyntiä kohti.
Tarkastaja antaa nuorukaisen paeta.
”Eivät ne lopu perässä juoksemalla. Tuleepahan kävelyreissu. Tai sitten
hän jää kiinni seuraavalla kerralla”,
viisi vuotta tarkastajana työskennellyt
Kari, 41, sanoo.
Kari on yksi Helsingin seudun liikenteen noin sadasta lipuntarkastajasta. Hän varmistaa, että julkisen
liikenteen käyttäjät kulkevat asianmukaisen lipun kanssa.
Työtehtävien takia Karia toisinaan
inhotaan.
Kun pummilla matkustavalle napsahtaa 80 euron tarkastusmaksu, Karia jopa vihataan.

Mummo tuhahtaa
Kello lähestyy puolta kolmea, torstain
iltavuoro on alkamassa. Neljän hengen
tarkastajaryhmä lähtee liikkeelle Helsingin päärautatieasemalta.
Kolmatta vuotta tarkastajana työskentelevä Terhi, 28, tutkii raitiovaunujen aikatauluja pysäkillä. Hän
toimii tänään ryhmän lipparina eli
18/2014 SEURA

29

u

REPORTAASI

Tarkastajan
ammatissa
jatkuvaan
liikkeellä oloon
tottuu.

vuoron vetovastuussa olevana tarkastajana.
Lipparin vastuulla on päättää suunnasta ja reitistä. Nyt vuorossa on
lenkki pohjoiseen kantakaupunkiin
raitiolinjalla 6.
Tarkastajat nousevat ratikkaan,
Matkalippujen tarkastus alkaa vasta
ratikan lähdettyä liikkeelle, jotta se
on kaikille tasapuolista. Käytännöllä
huolehditaan myös turvallisuudesta.
Liputtomat matkustajat eivät enää
vauhdissa pääse rynnimään pois kulkuneuvosta.
Matkustajat tajuavat, että kohta seuraa matkalippujen tarkastus.
”Sekin vielä”, tuhahtaa edessä istuva
mummo ystävättärelleen.
Ihmiset kaivelevat lippujaan. Puheensorina jatkuu normaalisti, ja ihmiset näyttävät lippunsa auliisti. Laite
piippaa matkakorttien tiedot vahvistaessaan.
Tarkastusrytmin rikkovat vain satunnaiset paperiset kertaliput, jotka
tarkastajat vilkaisevat silmämääräisesti oikeiksi.
Sitten vastaan tulee ensimmäinen
liputta matkustava.

Todellinen unohdus?
Nuori nainen kertoo unohtaneensa
kausilippunsa kotiin.
Kari kirjoittaa hänelle tarkastusmaksun, mutta kertoo samalla mahdollisuudesta käydä perumassa maksu
henkilöllisyystodistusta vastaan. Nainen kiittelee vuolaasti.
”Näitä sattuu päivittäin, eivätkä
kaikki tiedä mahdollisuudesta”, Kari
selittää.
30

SEURA 18/2014

Sari ja Kari
nousevat
metro­
tunnelista
maan pinnalle.

”Peruuttaminen on kuitenkin Helsingin seudun liikenteen omassa
harkinnassa. Toistuva maksun peruuttaminen voidaan katsoa välinpitämättömyydeksi.”
Puoli neljän tienoilla tarkastajat
pitävät lyhyen lepotauon rautatieaseman taukotiloissa: syödään ja
jutellaan. Televisiossa pyörii vanha
Suomi-filmi.
Terhi avaa pukuaan ja valittelee
kuumuutta hakiessaan vettä hanalta.
Varsinkin kesäisin tarkastajien asuissa tulee hikiset oltavat. Terhi hieroo
kollegansa hartioita kahvipannun poristessa äänekkäästi taka-alalla.
Seitsemän vuotta tarkastajana työskennellyt Sari, 34, esitäyttää tarkastusmaksulappuja.
”Näitä menee kuitenkin”, hän toteaa.

720 euron maksu
Reilun puolen tunnin jälkeen kierrosta jatketaan vielä tyhjässä kympin raitiovaunussa. Kaartinkaupunki hämärtyy ikkunan takana. Kun ratikka alkaa
jälleen täyttyä, tarkastajat hajaantuvat
ympäri vaunua.

Terhin
(takana)
kirjoittaessa
tarkastus­
maksua Sari
tarkastaa
liputtoman
todellista
henkilölli­
syyttä
väestö­
rekisteristä.
Lounastaukoa
vietetään
Rautatie­
aseman
taukotiloissa.

Sari tarkastaa kahden kaveruksen
matkaliput. Piletit ovat kunnossa,
mutta toinen miehistä intoutuu kertomaan jääneensä hiljattain yhdeksän
kertaa peräkkäin kiinni pummilla
matkustamisesta. Työttömänä hänellä
ei ole ollut varaa maksaa matkalippua
saati tarkastusmaksuja, mutta nyt on
viimeinenkin rästi saatu maksetuksi.
Yhdeksästä kiinnijäämisestä kertyi maksettavaa yhteensä 720 euroa.
Sillä aikuinen kulkisi kausilipulla yli
vuoden Helsingin joukkoliikenteessä.
www.seura.fi

”On vaikea päättää, voiko liputta
matkustavan jättää vaunuun.
Mitä muut matkustajat ajattelevat?”

ei määrää kaksikolle tarkastusmaksua,
sillä sitä ei peritä alle 15-vuotiailta.
Pojat näyttävät huojentuneilta, mutta jäävät silti pian pois.

Pummi Romaniasta

Tarkastajien toiminnassa ei kuitenkaan miehen mielestä ole valitattamista.
Tarkastajien jatkaessa matkaansa
kaksi koulupoikaa havahtuu kännyköidensä ääreltä. Toinen kiiruhtaa
kortinlukijalle maksamaan liput sekä
itselleen että kaverilleen. Kun kolmatta
vuotta tarkastajana työskentelevä Elina, 43, saapuu heidän kohdalleen, pojat
selittelevät tilannetta unohduksella.
”Liput pitäisi muistaa leimata aina
vaunuun tullessa”, Elina toruu, mutta
www.seura.fi

Tarkastajilta tullaan myös kysymään
neuvoa lippuihin liittyvistä asioista.
Sari jää vuoron aikana usein selittämään kortinlukijan toimintaa sitä
kysyville, ja varsinkin iäkkäämmät ihmiset jäävät mielellään rupattelemaan
tarkastajien kanssa.
Eräälle seurueelle tarkastajat antavat pyydettäessä uudet matkakorttien
suojakuoret.
”Usein tullaan kysymään myös turistikohteita tai sitä, missä on esimerkiksi
lähin suutari”, Sari kertoo.
Spora, raitsikka, raitiovaunu. Rakas
lapsi 7B kolisee Länsi-Pasilan kaduilla. Terhi on pysähtynyt tivaamaan
passia resuiselta, vihreään huopamyssyyn sonnustautuneelta kiertolaismieheltä.
Mies ei puhu suomea, eikä yhteistä
kieltä tunnu löytyvän. Miehellä on
romanialainen henkilöllisyystodistus.
Hänelle määrätään tarkastusmaksu,

Matkustajat
suhtautuvat
tarkastajiin
pääosin
levollisesti.

ja Terhi poistaa miehen raitiovaunusta. Tämä jää pysäkille hiljaisena.
”Tuollaisten matkustajien kanssa
on vaikea toimia”, Elina kommentoi
tapausta.
”On vaikea päättää, voiko liputta
matkustavan jättää vaunuun. Mitä
muut matkustajat ajattelevat? Aina
jonkun mielestä toimitaan väärin.”

Selkä seinään
Työvuoron puolivälin jälkeen siirrytään
metroon. Metrossa vaihdetaan vaunua
pysäkin välein ja toisinaan vaihdetaan
myös suuntaa.
Ensikertalaisella katoaa pian käsitys
kulkusuunnasta, ja paikallaan seistessä
maa keinuu jalkojen alla.
”Alkuaikoina se on sellaista kaikille”, Terhi toteaa.
”Maailma keinuu kotonakin pari
ensimmäistä viikkoa, mutta se menee
kyllä ohi”.
Tarkastajan työ tulee vapaa-ajallekin.
Ihmiset saattavat tunnistaa tarkastajat
siviilivaatteissakin ja poistua kulkuvälineestä. Myöhemmin vuoroon saapunut Mia, 44, muistelee tapausta,
jolloin pari hänen aiemmin sakotta-

u
18/2014 SEURA

31

REPORTAASI

Tarkastuslaite
näyttää lipun
haltijan tiedot
ja viimeisimmän
leimauspaikan.
Lippu pitää
olla jo
laiturialueelle
tultaessa, sillä
välillä lippuja
tarkastetaan
myös metron
ulkopuolella.

”Venäjäksi kaveri osasi sanoa
pelkästään da ja englannistakin
kuuli, että hän oli suomalainen.”
maansa miestä olivat tunnistaneet hänet siviilissä ja pyytäneet drinksuille.
Kari kertoo, että matkustajilta tulee
jatkuvasti palautetta.
”Ihmiset seuraavat usein, miten tarkastajat käyttäytyvät. He kommentoivat jopa huumoriamme”.
Tarkastajat vaihtavat vaunua, jolloin lähellä ovea seisoskeleva nuori
nainen valpastuu. Hän yrittää livahtaa
pakoon, mutta tarkastaja ehtii tarttua
olkapäähän. Nainen ottaa tarkastusmaksun nöyrästi vastaan.
Kaikki asiakkaat eivät ole näin sopuisia. Väkivaltaisten matkustajien
kohtaaminen ei ole harvinaista.
”Aluksi pelotti, minkälaisia hankaluuksia tulee, mutta rutiinin myötä
helpotti ”, Elina kertoo.
Varautunut ilmapiiri näkyy esimerkiksi metrolaiturilla, jossa tarkastajat
seisovat aina selät seinää vasten.
Tarkastajat saavat halutessaan pitää
mukanaan pippurisumutetta.

Haluttu työ
Ammattina lipuntarkastajan työ on
haluttu: pyrkijöitä alan koulutukseen
on jonoksi asti.
Suunnittelija Anne Kandolin
HSL:n matkalippujen tarkastusyksiköstä kertoo, että hakijoita kursseille
on 300–450, mutta yksittäiselle kurssille mahtuu vain 10–15 henkeä.
Lipuntarkastajista on hyvä, että hakijoissa riittää karsittavaa.
”Ei tähän työhön kuka tahansa pysty. Vaaditaan tietynlainen persoona ja
32

SEURA 18/2014

työhistoria, sosiaaliset taidot ja psykologista silmää”, Elina kertoo.
”Paljon kuuluu huutelua, että kuka
tahansa tuohon pystyisi. Näin minäkin luulin ennen.”
Ihmiset tuntuvat toisinaan kuvittelevan, että tarkastajat sakottavat pelkkää ilkeyttään. Sari ja Elina haluavat
korostaa, etteivät tarkastajat saa provisiopalkkaa.
”Internetissä liikkuu paljon vääriä
tietoja. Mieluummin kohtaamme vähemmän hankalia tilanteita, sillä helpommaksi se tulee meillekin.”
Mikä tarkastajan työssä on parasta?
”Tietenkin työkaverit”, Sari sanoo
heti.
Terhi ylistää työtiimin lisäksi myös
liikkumavapautta.
”Julkisilla liikkuessa on vapaa valitsemaan itse minne suuntaa, ja jos
yksi kulkuneuvo rupeaa tympimään,
voi seuraavana päivänä siirtyä johonkin muuhun”.
Hyvää on myös se, että ei tarvitse
istua tietokoneen ääressä.

Smurffi ei loukkaa
Tarkastajat ovat osa pääkaupunkiseudun katukuvaa sinisine virkaasuineen. Heidän yleisesti tunnettu
lempinimensä on smurffi.
Tarkastajat suhtautuvat smurffitteluun tyynesti.
”En koe sitä loukkaavana. Onhan
kaikille muillekin lempinimensä,
miksei myös meille”, Terhi sanoo.
”Mieluummin smurffi kuin hem-

metin lipuntarkastaja. Ja onhan se
vähän kuin hellittelynimi”.
Mitä tulee liputta matkustamiseen,
ihmiset osaavat olla yllättävän luovia
selitystä keksiessään. Puuttuvaa matkalippua on selitelty niin hajamielisyydellä kuin tietämättömyydelläkin.
Terhi muistelee tapausta, jossa liputta
matkustanut mies esitti venäläistä turistia päästäkseen pälkähästä.
”Venäjäksi kaveri osasi sanoa pelkästään da ja englannistakin kuuli,
että hän oli suomalainen. Leikistä hän
kuitenkin luopui vasta, kun toinen
tarkastaja syntymäajan avulla selvitti
miehen todellisen henkilöllisyyden”,
Terhi kertoo muiden naureskellessa.
Kello lähenee yhtätoista, kun pitkän
vuoron päätteeksi palaamme rautatieasemalle. Päivä oli tarkastajien mukaan rauhallinen.
Tarkastusmaksuja jaettiin liki kolmekymmentä, mutta uhkaavia tilanteita ei esiintynyt. Levottominta on
viikonloppuisin, varsinkin perjantaiiltoina ja lauantaiaamuina. Lisäksi erikoistapahtumien kuten vapun aikaan
liputtomia liikkuu enemmän.
Vuonna 2013 tarkastusmaksuja
määrättiin yhteensä noin 75 000 kappaletta.
Nousemme liukuportaat takaisin
maan pinnalle, ja ihmisten katseet
viipyvät tarkastajissa. Miltä tuntuu
herättää niin voimakkaita tunteita?
Terhillä on vastaus valmiina.
”Virkapukua ne ihmiset vihaavat.
Eivät meitä ihmisinä”. n
Tarkastajat esiintyvät yksityisyyden
suojaamiseksi pelkillä etunimillään.
Kirjoittajat ja kuvaaja kuuluvat
Pääkaupunkiseudun Nuorten ääni
-toimitukseen.
www.seura.fi






Download 028SE1814L



028SE1814L.pdf (PDF, 2.21 MB)


Download PDF







Share this file on social networks



     





Link to this page



Permanent link

Use the permanent link to the download page to share your document on Facebook, Twitter, LinkedIn, or directly with a contact by e-Mail, Messenger, Whatsapp, Line..




Short link

Use the short link to share your document on Twitter or by text message (SMS)




HTML Code

Copy the following HTML code to share your document on a Website or Blog




QR Code to this page


QR Code link to PDF file 028SE1814L.pdf






This file has been shared publicly by a user of PDF Archive.
Document ID: 0000199935.
Report illicit content